Eduskunnan Ukraina-ryhmä aikoo jättää kirjallisen kysymyksen siitä, miksi Suomessa ei voi kerätä rahaa valtion puolustusvoimille.
Eduskunnan Ukraina-ryhmä on valmistelemassa kirjallista kysymystä rahankeräyslain muuttamisesta.
Eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen (vihr.) kertoo, että ryhmän kirjallinen kysymys tulee koskemaan rahankeräyslain rajoitteita ja niiden raivaamista, jotta Ukrainaa voidaan tukea kaikin tavoin.
Hänen mukaansa kirjallinen kysymys on tarkoitus jättää vielä ennen jouluistuntotaukoa.
– Meillä on myös valmiuksia alkaa valmistelemaan myös lakialoitetta, Tynkkynen toteaa.
MTV Uutiset kertoi aiemmin tällä viikolla, että Ukrainan asevoimien tukemiseen ja kouluttamiseen tähtäävä rahankeräys ei ole Suomen rahankeräyslaissa katsottua yleishyödyllistä toimintaa.
Asia on tullut esiin kun useat Ukrainaa tukevat yhdistykset ovat hakeneet rahankeräyslupaa Ukrainan asevoimien tukemiseen.
Rahankeräyslain mukaan rahaa voi kerätä yleishyödylliseen toimintaan, jonka määritelmä on jätetty laajaksi.
Lain mukaan yleishyödyllinen toiminta on "yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa".
Nyt kuitenkin Poliisihallitus ja Helsingin hallinto-oikeus ovat linjanneet, että maanpuolustus kuuluu valtion ja julkisen vallan toiminta-alueen ytimeen, joten Ukrainan asevoimien materiaalinen tukeminen ja kouluttaminen on täten myös valtion rahoitettava tehtävä eikä yleishyödyllisesti rahoitettavaa toimintaa.
Lue myös:Ukrainan asevoimia ei voi tukea rahankeräyksellä Suomessa
Lakiin halutaan kaksi muutosta
Tynkkynen sanoo, että rahankeräyslakia tulisi hänen näkemyksensä mukaan muuttaa kahdella tapaa.
– Kiireellisin muutos on, että Ukrainan tukemista rajoittavat lain tulkinnat tulee ratkaista tavalla tai toisella. On hullu ajatus, että Suomen valtio käyttää kirjaimellisesti miljardeja euroja Ukrainan tukemiseen myös sotilaallisesti, mutta jos Suomen kansalaiset haluaisivat ostaa suomalaisille Ukrainan rintamalla palveleville vapaaehtoisille vaikka suojavarusteita, rahankeräyslaki ei mahdollista sitä nykymuodossaan.
Tämän lisäksi Tynkkynen toivoisi muutosta ylipäätään siihen, että rahankeräys onnistuisi ilman lupahakemusta.
– Valtaosassa Suomen verrokkimaista pärjätään ilman tällaista lupaprosessia, joka aiheuttaa byrokratiaa, kustannuksia, hidastaa keräysten järjestämistä ja rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa.
– Pohdinnan paikka on, voitaisiinko Suomessakin luopua tällaisesta lupamenettelystä kokonaan ja siirtyä enemmän ilmoitus- ja rekisteripohjaiseen järjestelmään.
Helsingin hallinto-oikeudelle vastanneen Poliisihallituksen mukaan laissa määritelty yleishyödyllisyyden määritelmä ei pidä sisällään esimerkiksi Suomen hallituksen ulkopoliittisia asioita.
– Toiminnasta ei tee yksinomaan yleishyödyllistä se, että Suomen valtio tukee Ukrainan armeijaa, Poliisihallitus linjaa.
Oras Tynkkynen pitää erikoisena ajatuksena sitä, että Ukrainan puolustuksen tukeminen rahankeräyksellä ei ole yleishyödyllistä.
– Mutta jos haluaa Suomen terveydenhuoltoa tukea rahankeräyksellä, niin se on mahdollista ja se tulkitaan yleishyödylliseksi Suomen hyvinvointiyhteiskunnassa, vaikka sen järjestäminen kuuluu valtion vastuulle, Tynkkynen toteaa.
Sisäministeriössä ei suunnittella
MTV Uutiset kysyi myös sisäministeriöltä muutoksen tarpeesta. Ministeriön poliisiosastolta vastattiin MTV:n kysymyksiin viittaamalla rahankeräyslakiin ja hallinto-oikeuden tuoreeseen päätökseen.
– Vaikka laki ei mahdollista rahankeräyksiä sotilaalliseen maanpuolustukseen, kansalaistoiminnan kautta on mahdollista tukea Ukrainaa lahjoittamalla rahaa humanitääriseen apuun, ministeriön poliisiosastolta vastataan.
– Sisäministeriössä ei ole käynnissä tai suunnitteilla rahankeräyslakiin liittyviä uudistuksia.