"Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehiä sotaan, jollaista Venäjä ei enää käy."
Puolustusvoimien nykyiset droonit ovat surkeita, eikä elokuussa julkistettu droonihankinta ratkaise Puolustusvoimien keskeisiä droonisotaan liittyviä ongelmia, sanovat sotilaslähteet MTV Uutisille.
Yksittäinen drooni kun on vain drooni.
– Sama kuin puhuttaisiin jostain tykistön latauspanoksista. Yksinään se ei tee mitään, jos puuttuu tykki, kranaatti, miehistö ja tulenjohto, yksi lähde sanoo.
Toisin sanoen Puolustusvoimien droonien ympäriltä puuttuu jatkossakin ekosysteemi, mikä sisältää esimerkiksi droonien valmistuksen, niiden ohjelmistojen ja osien jatkuvan päivittämisen sekä mittatilaustyönä tehdyn tiedustelu- ja johtamisjärjestelmän, lähteet sanovat.
Puolustusvoimiin ei näin ollen synny droonisotakulttuuria ja kykyä kehittää sekä itse drooneja että niiden käyttöä, lähteet katsovat.
MTV Uutiset haastatteli juttua varten kolmea Puolustusvoimien nykyistä tai entistä työntekijää, joista osa on upseereita. Haastateltujen henkilöllisyys ja työpaikka ovat toimituksen tiedossa. MTV Uutiset ei julkaise heidän nimiään, koska se voisi vaikuttaa heidän ja työnantajansa suhteeseen.
Lue myös: Näin Puolustusvoimat vastaa sotilaslähteiden rajuun kritiikkiin
"Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehiä sotaan, jollaista Venäjä ei enää käy", yksi sotilaslähde sanoo.Jaakko Stenroos/All Over Press
Kelvottomia drooneja
Puolustusvoimien suomalaiselta Insta-yhtiöltä ostamat uudet hyökkäysdroonit itsessään ovat sotilaslähteiden mukaan "ihan tavallisia", joskin niitä pidetään ylihintaisina.
Instan ja Puolustusvoimien 14 miljoonan euron droonikaupan yhteydessä puhutaan koulutuskäyttöön suunniteltujen droonien hankkimisesta.
– Koulutuskäyttöön ne voivat olla ihan hyviä, yksi lähde arvioi.
Sen sijaan nyt Suomen käytössä olevat ranskalais-amerikkalaiset Parrot-kameralennokit ovat sotilaslähteiden mukaan kelvottomia.
Niiden huonouden pelätään jopa vaikuttavan Puolustusvoimien mielikuvaan droonien hyödyllisyydestä.
– Parrot on mitä se on. Runko on heikko, kamera huono, taajuusalueet kapeat, kantama lyhyt, yksi lähde listaa.
Parrot-drooneihin liittyvät määräykset puolestaan ovat yhden lähteen mukaan sellaisia, "ettei niillä voi edes kunnolla harjoitella", kun taas toisen mukaan määrät ovat niin pieniä, ettei "harjoittelu onnistu".
Kaiken lisäksi harjoituksissa käytettävien Parrot-droonien määrä on tänä vuonna ainakin paikoin vähentynyt. Vaurioituneiden tilalle on kyllä saatu uusia drooneja, mutta niiden käyttöönotto on ollut kovin hidasta.
Suomen käytössä oleva Parrot-kameradrooni ei sotilailta kiitosta kerää. Kuvassa oleva Parrot-drooni on Ranskan asevoimien.AOP
"Ymmärrystä ei ole"
Puolustusvoimissa droonien merkitystä modernissa sodassa vähätellään, lähteet sanovat.
Vähättely näkyy sekä varusmiesten koulutuksessa, asenteissa että käytössä olevassa kalustossa.
Ukrainan sodan opeista puhutaan julkisuudessa paljon, mutta sotilaslähteiden mukaan niitä sovelletaan käytännössä minimaalisesti ja liian hitaasti.
– Ymmärrystä ei ole, eikä edes halua siihen. Koko ajan keksitään jotain tekosyitä ja selityksiä. Me elämme yhä kuin olisi vuosi 2010, toteaa yksi lähde.
– Se on sellaista puuhastelua, toinen toteaa.
Panssarivaunujen käyttö on ollut Ukrainassa jo pitkään olematonta droonien hallitessa taistelukenttää.Elmeri Elo / All Over Press
Venäjä meni ohi
Puolustusvoimien taisteluharjoituksissa drooneja näkyy, mutta "aika marginaalisessa mittakaavassa siihen nähden, mitä tällä hetkellä oikeassa sodassa käytetään", yksi lähde kertoo.
– Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehiä sotaan, jollaista Venäjä ei enää käy, yksi lähde sanoo.
– Venäjällä tuskin on kovin suuria harhakäsityksiä siitä, mitkä meidän droonikyvyt ovat tällä hetkellä. Puheilla johdetaan harhaan korkeintaan tavallisia suomalaisia, toinen lähde katsoo.
Arviot droonien aiheuttamista Ukrainan sodan kokonaistappioista vaihtelevat, mutta yleisimmät arviot liikkuvat 70–90 prosentin välillä.
Ukrainassa droonit siis tappavat enemmän sotilaita kuin muut asejärjestelmät yhteensä.
Dooneja on kenttäolosuhteissakin helppo päivittää ja muokata tarpeiden mukaan, sotilaslähteet sanovat.STELLA Pictures / ddp
"Täysin vääriä olettamuksia"
Puolustusvoimista on useita kertoja todettu, ettei drooneja kannata hankkia suuria määriä, koska ne kehittyvät nopeasti ja näin ollen hankinnat voivat vanhentua vuodessa, kuukausissakin.
Sotilaiden mukaan erilaisia drooneja pitäisi kuitenkin hankkia, jotta "niitä opitaan käyttämään".
Lähteet myös pitävät droonia poikkeuksellisen helposti, nopeasti ja halvalla päivitettävänä asejärjestelmänä. Jos kamera vanhenee, voi sen yleensä vaihtaa ruuvimeisselillä ja kolvilla.
Epäselvää on myös, mistä drooneja voisi hätätilanteessa nopeasti ostaa suuria määriä tai milloin teknologian koetaan olevan riittävän valmis.
Lähteet eivät niele usein esitettyä ajatusta, jonka mukaan kylmä sää ja metsäinen maasto merkittävästi vaikeuttaisivat droonien käyttöä Suomessa.
– Täysin vääriä olettamuksia. Ei Ukrainassa rintamalinja liiku metsäalueillakaan tai talvella. Toivon, että päästään kohtapuoliin eroon siitä ajatuksesta, etteivät droonit toimi Suomessa, yksi lähde sanoo.
Puolustusvoimat on väittänyt, että Suomen kylmä sää ja metsäinen maasto ovat drooneille ongelmia.Jaakko Stenroos/All Over Press
"Hirvittävä virhe"
Sotilaslähteiden mukaan droonien pitäisi Suomessa olla oma aselajinsa esimerkiksi jalkaväen ja tykistön rinnalla. Näin on Ukrainassa ja Venäjällä.
– Hirvittävä virhe, jos näin ei tehdä, lähde katsoo.
Lähteet pitävät huolestuttavana, ettei Suomella ole mitään esimerkiksi Venäjän Rubikon-keskuksen tapaista droonisodankäynnin yksikköä, jonka tehtävä on kehittää sekä drooneihin liittyvää teknologiaa että niiden käyttöä.
Droonit arvioidaan aiheuttavan noin 70–90 prosenttia kaikista Ukrainan sodan tappioista.AOP
Kaikki haastateltavat ovat huolissaan Venäjän muuttuneesta sodankäynnistä ja Suomen tämän hetkisestä heikosta kyvystä vastata siihen.
– Jos nyt syttyisi sota Venäjää vastaan, sotisi Suomi aivan liian vanhentuneella tavalla. Meillä olisi sodanjohdossa aivan liikaa upseereita, jotka tulisivat taisteluun vähät piittaamatta siitä, millaista nykyajan sodankäynti on, sotilaslähde sanoo.
– Aina on iso määrä ihmisiä survottu yhteen paikkaan, toinen toteaa.
Ongelmallisena pidetään myös väitettä, ettei Venäjä halua käydä sellaista sotaa kuin mitä se nyt Ukrainassa käy.
– Mikä on todennäköisyys, että Venäjä jättää käyttämättä kaikkein tehokkaimpia aseitaan ja joukkojaan? Tuskin Venäjä tasoitusta antaisi, pohtii yksi lähde.
Ohjeet sivuutettu
Sotilaslähteet myöntävät kouluttaneensa varusmiehiä droonien suhteen omasta aloitteestaan eri tavalla kuin Puolustusvoimien ohjeistuksessa lukee.
– Tällä hetkellä se on liikaa yksittäisistä kouluttajista kiinni, kuinka hyvin varusmies osaa suojautua droonilta tai kuinka paljon hän tietää drooneista, yksi lähde sanoo.
Tavallisen suomalaisen jalkaväkisotilaan eli jääkärin palvelusaika on 165 vuorokautta. Sitä lähteet pitävät nykysodankäyntiin liian lyhyenä.
Puolustusvoimien droonikoulutuksessa on kuitenkin kesän aikana on "näkynyt pieniä valonpilkahduksia", yksi lähde sanoo.
Suunta on siis oikea, osa lähteistä katsoo, vaikka kaikkien mukaan muutos tapahtuu aivan liian hitaasti.
"Jos nyt puhallettaisiin pilliin ja syttyisi sota Venäjää vastaan, sotisi Suomi aivan liian vanhentuneella tavalla", lähde sanoo.AFP / Lehtikuva
Venäjällä sama keskustelu
Lähteiden mielestä Puolustusvoimissa useampien silmät voisivat avautua, jos sotaa käynyt ukrainalainen drooniyksikkö osallistuisi Suomessa taisteluharjoituksiin.
Nato-maissa järjestetyissä taisteluharjoituksissa ukrainalaiset droonijoukot ovat järjestelmällisesti pyyhkineet pöytää länsimaiden yksiköillä.
Ukrainasta voidaan saada mallia myös Suomen ja Ukrainan syyskuussa allekirjoittaman droonisopimuksen myötä. Sopimus mahdollistaa esimerkiksi droonien yhdessä kehittämisen ja valmistamisen sekä oppien jakamisen.
Lähteet epäilevät, että droonit ovat sukupolvikysymys sekä Suomessa, Ukrainassa että Venäjällä.
– Aivan samaa keskustelua Venäjällä käydään, yksi lähde toteaa.
Sotilaslähteiden mukaan droonien pitäisi Suomessa olla, Ukrainan ja Venäjän tapaan, oma aselajinsa esimerkiksi jalkaväen ja tykistön rinnalla.AOP
Sotilaiden mukaan nuoremmat upseerit suhtautuvat Suomessa drooneihin avoimemmin, kun taas vastahakoisuus on tiivistynyt ylempään johtoportaaseen, eli siihen, joka lopulta tekee päätöksiä ja on myös julkisuudessa useammin äänessä.
Ongelma ei ole yksittäisissä upseereissa tai päätöksentekijöissä, lähteet muistuttavat. Kyse on heidän mukaansa muutosvastarintaisesta instituutiosta, Puolustusvoimista.
Kliseisen armeijaviisauden mukaan kenraalit valmistautuvat aina edelliseen sotaan.
– Sanoisin ennemminkin, että sotilas varautuu siihen sotaan, mihin sotilas on koulutettu, yksi sotilas sanoo.
MTV Uutisten haastattelemien sotilaslähteiden henkilöllisyys ja työpaikka ovat toimituksen tiedossa.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Maxim Fedorovin ja A. Tammisaaren kirjaa Sodan uusi kuningas (Otava, 2026).
Näin Puolustusvoimat vastaa
Puolustusvoimat ”tunnistaa kritiikin”, jota Suomen asevoimien nykyiset ja entiset työntekijät esittävät MTV Uutisten haastattelussa Puolustusvoimien drooniosaamisesta.
Maavoimien ilmailun ja miehittämättömien järjestelmien tarkastaja, everstiluutnantti Jaakko Kauppisen mukaan Puolustusvoimat kuitenkin ottaa oppia Ukrainan sodasta ja kehittää jatkuvasti droonikykyjään.
– Väite, että koulutamme vanhentuneeseen sotaan, ei vastaa todellisuutta, vastaa everstiluutnantti Kauppinen.
Kauppisen mukaan Puolustusvoimat nimenomaan panostaa drooneja ympäröivään ekosysteemiin, eli esimerkiksi ohjeistukseen, organisaatioon, harjoitustoimintaan, johtamiseen ja jatkuvaan kehitystyöhön. Ekosysteemi on hänen mukaansa ”vähintään yhtä tärkeä kuin materiaali”, joka sekään ei tarkoita pelkkiä drooneja.
– Puolustusvoimat rakentaa kerroksellista miehittämättömien järjestelmien suorituskykyä. Se on kaikkien puolustushaarojen ja aselajien yhteistoimintaa, Kauppinen sanoo.
Kauppinen kiistää myös ajatuksen, että Puolustusvoimat vähättelisi droonien merkitystä modernissa sodankäynnissä.
Lue lisää: Näin Puolustusvoimat vastaa sotilaslähteiden rajuun kritiikkiin
