Ukrainassa taistellut suomalainen Henri kertoo, millaisin varustein soti | MTV Uutiset
Ukrainassa sotinut suomalainen Henri: "Varusteet jopa huonompia kuin venäläisillä" – sääntö-Suomi pullonkaulana
Henri palasi Ukrainasta viime vuoden lopulla ja kertoo nyt, millaisin puutteelisin varustein siellä suomalaiset sotivat. Kuvituskuva.IMAGO/Le Pictorium/ All Over Press
Suomessa ei saa kerätä rahaa rahankeräyslain mukaisesti Ukrainan asevoimille tai siellä vapaaehtoisina oleville suomalaisille. Ukrainassa vapaaehtoisena taistellut Henri kertoo, mitä siitä seuraa.
Ukrainassa vapaaehtoisena taistellut Henri kertoo, että suomalaiset ovat Ukrainassa varusteiden takia epätasa-arvoisessa asemassa, sillä selviämiseen tarvittavia varusteita ei ole eikä niitä aina edes ole pystynyt ostamaan.
– Totta kai joka päivä Ukrainassa varauduin, että voin kuolla minä hetkenä hyvänsä. Käytin kaiken omaisuuteni ennen lähtöä varusteiden hankkimiseen, Henri kertoo.
Henrin nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojelemiseksi. Hänen oikea nimensä on MTV Uutisten tiedossa.
Ukrainassa taistelevat suomalaiset ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Suomen valtio on useaan otteeseen korostanut, ettei Ukrainaan lähtöä millään tavalla suositella.
Silti suomalaisia on Ukrainaan lähtenyt ja lähtee edelleen.
Henrin mukaan nyt suomalaisia palaa takaisin enemmän kuin on sinne lähtijöitä. Kuvituskuva.STELLA Pictures
Halu auttaa Ukrainaa sai Henrin menemään Ukrainaan. Hän kertoo palanneensa takaisin Suomeen vuoden 2024 lopussa, kun hänen ryhmänsä hajosi ja tuntui siltä, että "pitää lähteä pois, kun vielä voi".
Henrin mukaan nyt suomalaisia palaa takaisin enemmän kuin on sinne lähtijöitä.
– Alussahan moni lähti sinne, mutta nyt kokemukseni mukaan suunta on toisenlainen. Suomalaisia on vähemmän ja vähemmän etulinjassa, enemmänkin tukirooleissa tai joissain organisaatioissa.
"Varusteet saattavat olla jopa huonompia kuin hyökkääjällä"
Henri kertoo, että Ukrainan armeijan antamat housut kestivät kaksi päivää ja omat etukäteen hankitut varusteet kuluivat nopeasti.
Hän kertoo saaneensa täydennystä varustuksiinsa Your Finnish Friends ry:n kautta.
– Amerikkalaisten kanssa oli kiva tehdä töitä, sillä heillä on varusteita ja heidän rahankeräysasiat toimivat.
Aina uusia varusteita ei saanut edes rahalla. Yöpartioon saattoi joutua ilman pimeänäkölaseja. Autoja, varsinkaan toimivia, ei aina ollut.
– Jos sai tehtävän usean kilometrin päähän, niin ensinnäkin jo sinne kävely altistaa vihollisen hyökkäyksille ja miinoille, hän toteaa.
Henrin mukaan varusteiden tarve muuttuu koko ajan ja nopeasti.
– Hyökkäyssodan alussa oli puutteita luotiliiveistä ja kaikista sotilaiden perusvarusteista. Vuoden jälkeen luotiliivejä jo oli saatavilla, mutta nyt on puutetta erityisesti kaikenlaisista drooneista, pimeänäkölaitteista ja lämpölaitteista, Henri sanoo.
Henri palasi Suomeen vuoden 2024 lopussa. Kuvituskuva.STELLA Pictures
Myös autoja tarvittaisiin, sillä Ukrainassa ei liikuta muuten minnekään.
– Olemassa olevat autot ovat romukasoja, joita pitää korjata koko ajan ja niihin pitää etsiä varaosia, Henri kertoo.
Suomalaiset ovat varustuksiensa kanssa Henrin mielestä epätasa-arvossa verrattuna ukrainalaisiin ja muihin vierastaistelijoihin.
– Varusteet saattavat olla jopa huonompia kuin hyökkääjällä eli venäläisillä, Henri sanoo.
Pullonkaula estää järjestön auttamisen
Henri sanoo ymmärtävänsä, että Ukrainaan lähteminen oli hänen oma valintansa, eikä hän odotakaan Suomen valtion tukevan hänen varustamistaan millään tavalla.
Ennen lähtöä hän kertoo käyttäneensä useita tuhansia euroja erilaisiin varustuksiin.
Täydennystä varustuksiinsa hän sai avustusjärjestön kautta, mutta järjestöt eivät saa Suomessa kerätä rahaa suoraan Ukrainan asevoimille, vaikka tarvikkeet menisivät suomalaisvapaaehtoisille.
– Tämä mielestäni viestittää, että Suomen kansalaisten turva Ukrainassa ei ole valtion mielestä "yleishyödyllistä", Henri toteaa.
Keskustelu vapaaehtoisten suomalaistaistelijoiden varusteista liittyy Helsingin hallinto-oikeuden (HAO) tuoreisiin ratkaisuihin, joissa oikeus katsoi että yhdistykset eivät voi kerätä rahaa suoraan Ukrainan asevoimille tai asevoimien koulutukseen.
Rahankeräyslain mukaan yleishyödyllinen toiminta on "yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa". Sitä ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty toistaiseksi.
Avustusjärjestö Your Finnish Friends ry halusi muutosta rahankeräyslupaansa, jotta Ukrainassa taisteleville suomalaisvapaaehtoisille Ukrainassa voitaisiin lahjoittaa esimerkiksi ajoneuvoja ja drooneja ja muita ei-luvanvaraisia varusteita asevoimille.
Nykyinen rahankeräyslaki ei tätä mahdollista, vaan lahjoitusvarojen käyttö on rajattu humanitaarisiin hankintoihin ja palveluihin.
Erityisesti Ukrainan sodassa olisi tarve erilaisille drooneille ja ajoneuvoille.STELLA Pictures
Valtion tehtävä
Hallinto-oikeus myös perusteli päätöstään sillä, että Suomen valtio tukee jo Ukrainan asevoimia, ja sen tukeminen katsotaan olevan valtion tehtävä.
Myös sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi kirjallisessa vastauksessaan, että rahankeräyslain muuttamisesta ei sisälly kirjauksia hallitusohjelmaan eikä sisäministeriössä ole tällä hetkellä käynnissä tai suunnitteilla rahankeräyslakiin liittyviä uudistuksia.
Suomen valtio on tukenut Ukrainaa 3,1 miljardilla eurolla vuoden 2022 jälkeen. Puolustusmateriaalituen arvo on noin kaksi miljardia euroa. Myös tätä seikkaa on käytetty niin HAO:n kuin ministerinkin vastauksissa.
Henri kyseenalaistaa sen, meneekö kaikki valtioiden tai EU:n tuki oikeasti sinne missä sitä tarvitaan. Ukrainan valtion korruptio on edelleen korkealla tasolla.
– Olen nähnyt, kun ukrainalainen upseeri on huviajelulla uudella mersulla. Samaan aikaan me ajamme vanhalla autolla, joka voi rämähtää milloin tahansa. Miten tämä on yleishyödyllistä, mutta minun elämäni ei ole?
