Lapsen aikuistuminen voi herättää ristiriitaisia tunteita. Toisaalta vanhempi on iloinen ja ylpeä aikuistavasta jälkeläisestään, toisaalta haikea kodin hiljenemisestä. Pesän tyhjenemiseen kannattaa varautua jo hyvissä ajoin miettimällä, mitkä asiat tuovat vanhemmalle itselleen iloa ja nautintoa.
Suurimmalle osalle vanhemmista lapsen muuttaminen pois kotoa on odotettu ja toivottukin asia. Pieni osa kuitenkin jopa masentuu ja ahdistuu pesän tyhjentyessä.
– Lasten poismuutto saattaa laukaista jotain ehkä läpikäymättömiä suruja tai muita elämänkokemuksia. Se on hyvin paljastava hetki ja tuo näkyväksi jotain omasta menneisyydestä, Väestöliiton vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa sanoi Huomenta Suomessa perjantaina.
Anu Toija ei kokenut surua, kun hänen esikoisensa muutti kotoa 20-vuotiaana. Haikeutta sen sijaan oli ilmassa.
– Haikeutta on paljon. Surusta en ehkä niinkään puhuisi, koska siinä on myös sellaista iloa ja ylpeyttä siitä, että oma lapsi on niin pärjäävä, että voi ihan itsenäisesti lähteä asumaan, Toija sanoo.
Pesän tyhjenemiseen kannattaa varautua jo hyvissä ajoin
Anu Toija ehti valmistautua esikoisensa poismuuttoon jo nuoren ollessa vuoden vaihto-oppilaana. Poika vietti myös paljon aikaa kavereidensa ja tyttöystäviensä kanssa.
Oulasmaa suositteleekin vanhempia valmistautumaan pesän tyhjenemiseen jo hyvissä ajoin. On tärkeää, että elämässä on muitakin merkityksellisiä asioita kuin vanhemmuus – esimerkiksi harrastuksia ja ystäviä. Muutoin voi olla vaarana, että vanhempi ripustautuu aikuistuviin lapsiinsa. Se ei ole nuoren kannalta ollenkaan hyvä asia.
Kun lapsi muuttaa kotoa aikuinen on vapaampi tekemään itselleen iloa ja nautintoa tuovia asioita.
– Tilaa terveelle itsekkyydelle tulee eri tavalla, Oulasmaa luonnehtii.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten poismuuttaminen voikin jopa lisätä vanhempien onnellisuutta.
”Suhtaudu aikuiseen lapseesi kuin hyvään työkaveriin”
Entä kuinka paljon vanhemman on soveliasta olla yhteydessä itsenäistyneeseen lapseensa? Oulasmaa kehottaa miettimään aikuista lasta kuin hyvänä työkaverina.
– Yksi hyvä neuvo on, että suhtaudu aikuiseen lapseesi kuin hyvään työkaveriin, kohteliaasti ja kunnioittaen. Älä utele, äläkä tunkeudu. Vanhemmalle haasteena on opetella kahden aikuisen tasavertaista kohtaamista, Oulasmaa sanoo.
Toija kertoo kyselevänsä kuulumisia esikoiseltaan, mutta ei aina soittamalla. Jos kuulemisia kysyy viestillä, voi lapsi itse päättää, milloin siihen on sopiva aika vastata.
Kun lapsen on opettanut hyvissä ajoin huolehtimaan kotitöistä ja raha-asioista sekä tekemään ruokaa, ei vanhemman tarvitse holhota aikuistunutta jälkeläistä jatkuvasti. Oulasmaa muistuttaa, että lisäksi lasta pitäisi opettaa ottamaan asioita puheeksi.
– Tärkeä taito on, että osaa selvittää asioita ja hakea apua.
Entä miten pesän tyhjeneminen vaikuttaa parisuhteeseen? Katso koko haastattelu videolta!