Miksi vanhempi sortuu retuuttamaan lasta? Överitiukan kurin vastakohta on helikopterivanhemmuus, mutta mitä haittaa siitä on?
Lastensuojelun Keskusliiton tuoreesta selvityksestä ilmenee, että suomalaisten positiivinen asennemuutos kuristusväkivallan käyttöä kohtaan on hidastunut. Yli 40 prosenttia suomalaisista on käyttänyt kuritusväkivaltaa lastensa kasvatuksessa.
Tunnetaidot määrittävät, kykeneekö ihminen reflektoimaan, miten vaikkapa kurinpitotilanne sujui ja menikö se "överiksi".
– Suurin osa vanhemmista hoitaa homman tosi hienosti. Vanhemmuus on aika rankkakin pesti, Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Laura Holmi sanoo Huomenta Suomessa.
"Tulee käyttäneeksi keinoja, joita ei edes halua käyttää"
Valtaosa vanhemmista haluaa lapselle hyvää. Toisinaan ylilyöntejä tapahtuu.
– Siinä on kyse tunnesäätelyn haasteesta. Oma tunnetila lähtee käsistä, sitä ei pysty hillitsemään, ja silloin ehkä tulee käyttäneeksi keinoja, joita ei tavallaan edes halua käyttää ja jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia, nuorisopsykiatri Kirsi Auro kuvaa.
Lue myös: Varo näitä hälytysmerkkejä tuoreessa parisuhteessa – voivat enteillä ongelmia
Toisaalta mielipiteet siitä, mikä lasketaan esimerkiksi retuuttamiseksi, vaihtelevat.
– Tarkoituksen ei tulisi olla satuttaa henkisesti eikä fyysisesti, Holmi linjaa.
Lasta voi esimerkiksi ohjata paikasta toiseen ikätasoon sopivalla tavalla tarttumalla kiinni.
– Se, että silmät palavat ja tunne ottaa vallan, [ajattelee] "nyt otan tästä raiveleista kiinni", ne ovat niitä tilanteita, missä mennään yli. Tai että sanallisesti tai emotionaalisesti lähdetään laiminlyömään, Helmi sanoo.
Lue myös: Tilastot vetävät hiljaiseksi: Useampi kuin joka viides lapsi joutuu oman vanhempansa pahoinpitelemäksi
"Pomppujen silottelu" on kasvava ongelma
Tiukan kurittamisen ja ylettömän tiukkojen rajojen vastakohta on tilanne, jossa rajoja ei ole. Niin sanotut helikopterivanhemmat ovat ylisuojelevia lasta kohtaan.
– Lapsen puolesta halutaan tehdä kaikki, silotella kaikki pomput tiessä. Ottaa vastuuta asioiden hoitamisesta lapsen puolesta, Auro sanoo.
Lue myös: Helikopterivanhemmuudesta hyötyä vain vanhemmille – lapsille vaikutus päinvastainen: "Heidät on kasvatettu kuin herkät kukkaset"
Tausta-ajatus on hyvä. Vanhempi haluaa, että lapsi pärjää ja menestyy, ja että hänen elämänsä on hyvää.
– Siinä on kääntöpuoli: jos vanhempi tekee kaiken lapsen puolesta koko ajan, lapsihan ei silloin itse opi mitään taitoja. Psykiatrisessa mielessä nuoruusiän tehtävä on, että lapsi irtoaa vanhemmistaan ja siirtyy enemmän ikätoverien suuntaan, alkaa elää itsenäistä elämää, Auro sanoo.
– Jos tässä lapsuus- ja nuoruusvaiheessa vanhempi tekee kaikki asiat lapsen puolesta, lapsi ei opi, että hänen pitäisi itse hoitaa asioita, miten niitä hoidetaan, vastuuta otetaan.
Lue myös: Puuttuvatko vanhemmat edelleen elämääsi, vaikka asut jo omillasi? Psykoterapeutti kertoo, kuinka asetat rajat
Auron mukaan ongelma on kasvava. Menneinä vuosikymmeninä ongelma oli tuen puute, jolloin lapsi kasvoi ilman ohjausta ja liian itsenäisesti.
– Nyt kasvava ongelma on se, että ollaan menossa toiseen ääripäähän. Lasta suojellaan liikaa ja pidetään sellaisessa pumpulikuplassa, Auro sanoo.
Miksi vanhempi sortuu retuuttamaan lasta? Mitä kuritus aiheuttaa lapselle? Ymmärtääkö vanhempi, että tilanne "meni överiksi"? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös: "Siinä kohtaa alkoivat hälytyskellot soimaan" – Katja kertoo, miksi päätti itse soittaa lastensuojeluun
Katso myös: Kun äiti ei suojelekaan kaikelta – tuhoava äitiys on edelleen tabu
2:08