Jos kaikki kuluttaisivat ja söisivät kuin suomalaiset, viidennes maailman lajeista olisi vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Suomalaisten kulutuksen keskimääräinen luontojalanjälki on laskettu ensimmäistä kertaa, ja tulos on selvä: jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, ainakin viidennes maailman lajeista olisi vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Jyväskylän yliopiston ja tulevaisuustalo Sitran selvityksen mukaan lähes puolet suomalaisten luontojalanjäljestä tulee syömisestä.
Luontojalanjälki kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle.
Luontojalanjäljen laskennassa käytetään tilastotietoa kulutuksesta sekä tutkimustietoa siitä, miten kulutus aiheuttaa esimerkiksi maankäyttöä tai ilmastopäästöjä.
Lisäksi selvitetään, minne maantieteellisesti haitat kohdistuvat.
Laskennassa on käytetty kansallisia ja kansainvälisiä keskiarvoja. Tulokset ovat vielä suuntaa-antavia ja tarkentuvat tulevaisuudessa.
Lue myös: Tiaisten määrä romahti – näin metsänomistajia sitoutetaan lajin elvytykseen
Liha- ja maitotuotteet kasvattavat jalanjälkeä
Kun hiilijalanjälkeä lasketaan, peittävät liikkumisen ilmastopäästöt alleen monen muun osa-alueen.
Luontojalanjälki on käsitteenä laajempi, ja siinä lasketaan hiilijalanjäljen lisäksi ihmisen toiminnan vaikutukset esimerkiksi saastumiseen.
Jatkossa tarkoitus on laskea mukaan myös vaikutukset vieraslajien leviämiseen.
Luontojalanjäljessä esiin nousevat ruokailutottumustemme ympäristöhaitat.
Suomalaisen keskimääräisestä luontojalanjäljestä 42 prosenttia syntyy syömisestä. Yli puolet syömisen luontohaitasta syntyy liha- ja maitotuotteista.
Suomalaisten suosikilla kahvilla on prosentuaalisesti pieni osuus kulutuksessa, mutta verrattain suuri osuus luontojalanjäljessä.
Vaikutukset eivät jakaudu oikeudenmukaisesti.
Lähes kaikki syömisen luontohaitat kohdistuvat Suomen ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta, kun mitataan lajistoa, joka todennäköisesti kuolee sukupuuttoon.
Ruoankulutuksen aiheuttamasta maankäytöstä yli puolet kohdistuu yhä Suomeen.
Syömisen luontojalanjälki korostuu myös vapaa-ajan harrastuksissa. Yli 40 prosenttia vapaa-ajan ja harrastusten luontojalanjäljestä muodostuu ravintola- ja kahvilapalveluista.
Harrastamisen ja vapaa-ajan kulutuksen sekä terveydenhoidon ja kotitaloustavaroiden osuus koko luontojalanjäljestä on noin viidennes.
Asumisen energian kulutus muodostaa suomalaisen luontojalanjäljestä 14 prosenttia ja liikenne noin neljänneksen.
Lue myös: Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä – hallituksella alkaa olla kiire
Kuinka pienentää jalanjälkeään?
Luontokadon pysäyttämiseksi tulisi vähentää kulutusta kaikissa kategorioissa.
Tutkijatohtori Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta ei tohdi suositella syömisen vähentämistä, vaan neuvoo kääntymään vuoden lopussa julkaistujen ravitsemussuositusten puoleen.
Yhtymäkohtia kuitenkin löytyy. Ravitsemussuosituksissa on otettu huomioon planetaarinen näkökulma, jossa yhdistyvät sekä ympäristö että terveys. Ruokavaliossa voi olla mukana pieni määrä lihaa tai juustoa.
– Kaikkea lihankulutusta ei nyt tarvitse lopettaa, mutta lihankulutuksen vähentäminen on yleisesti ottaen merkittävä luontoteko, El Geneidy sanoo.
Luontojalanjäljen kannalta merkittävä teko olisi vaihtaa lihatuotteet kasvituotteisiin.
Yksittäisistä elämäntapamuutoksista suurin vaikutus olisi siirtymisellä täysin vegaaniseen ruokavalioon.
Laskennassa huomioitiin ruokavalion proteiinisisällön säilyminen.
Muutoksen voi tehdä myös korvaamalla autoilu muilla kulkutavoilla ja ostamalla tavarat käytettyinä. Yhteiskunnan rakenteet tekevät oikeiden valintojen tekemisen haastavaksi.
El Geneidy näkee tutkimustulokset kuitenkin positiivisina.
– Me pystymme vaikuttamaan omaan luontojalanjälkeemme merkittävästi näillä elämäntapamuutoksilla, El Geneidy sanoo.
Lue myös: Elokapina-aktiivit Veera, Elina ja Raili viis veisaavat sakoista tai tuomioista – eivät silti pidä itseään rikollisina
Tavoitteena hiilijalanjäljen kaltainen mittari
Luontojalanjäljen mittaaminen antaa tietoa luontokadon etenemisestä. Laskennan avulla voidaan valita tehokkaimmat toimenpiteet luontohaitan pienentämiseksi.
Aikaisemmin luontojalanjälkiä on laskettu ekosysteemityyppikohtaisesti. Suomalaisessa tutkimuksessa koko planeettaa ja sen ekosysteemejä tarkastellaan kokonaisuutena.
Tarkoituksena on luoda hiilijalanjäljen kaltainen vertailtava mittari, jolla eri alueiden asukkaiden, kuten esimerkiksi suomalaisten, jalanjälkeä voidaan mitata.
Myös esimerkiksi yritykset, kunnat ja muut organisaatiot voivat hyödyntää menetelmää oman luontojalanjälkensä laskemiseen.
– Luontokadon pysäyttämistä on osaltaan vaikeuttanut kansainvälisesti vertailukelpoisen mittarin puuttuminen. Luonto näyttäytyy myös usein paikallisena asiana. Luontojalanjäljen laskennan avulla pystytään nyt hahmottamaan, mikä suomalaisten kulutuksen luontovaikutus on sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella, tutkijatohtori El Geneidy kertoo.