Metsätiaisten eli töyhtö-, hömö-, kuusi- ja lapintiaisten määrä on vähentynyt voimakkaasti Suomessa. Tilanteen parantamiseksi on käynnissä Tinttimetsä-hanke, joka kannustaa metsänomistajia turvaamaan metsätiaisten elinympäristöjä ja pesäpaikkoja.
Helsingin keskuspuistossa metsätiaisista parhaiten viihtyy kuusitiainen. Hömö- ja töyhtötiaisenkin voi hyvällä onnella nähdä.
– Kyllä ne täällä viihtyvät, koska täällä on tämmöistä varttunutta metsää ja sellaisia sopivia paikkoja, missä ne voivat kätkeä ravintoa isoihin puihin ja hyviä pesimäpaikkoja, jonkin verran myös lahopuuta, listaa Tinttimetsä-hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.
Tinttiretkiä järjestetään 20 eri puolilla Suomea. Kuva Helsingin keskuspuiston retkeltä.MTV
Metsätiaisten hyvinvointi kiinnostaa
Keskuspuiston tinttiretkellä opitaan, miten metsiä voisi hoitaa niin, että metsätiaiset viihtyisivät niissä nykyistä paremmin.
– Tinttimetsähankkeen tarkoitus on löytää keinoja metsänomistajille yhdistää talousmetsän hoito ja metsätiaisten hyvinvointi. Hankkeen tavoitteena on muuttaa suomalaisia metsänhoidon menetelmiä monimuotoisempaan suuntaan. Aika paljon on edistysaskeleita otettu, mutta vielä viimeinen suuri edistysaskel puuttuu, jotta saataisiin luontokato pysäytettyä, selittää Ruutiainen.
Keskuspuiston tinttiretkellä on mukana metsänomistajia, metsäammattilaisia ja muita luonnosta kiinnostuneita.
– Minulla ei ole omaa metsää, mutta olen metsässä kävijä ja metsästä nautiskelija. Käyn metsässä kaikkina vuodenaikoina. Olisi kiva, jos olisi metsää ja tinttejä siellä metsässä. Lähiluonto ja lähimetsät ovat tosi tärkeitä, perustelee retkelle osallistuva Heidi Rantalainen.
– Olen saanut metsäalan koulutuksen jossain vaiheessa elämääni. Missä metsistä jotain puhutaan, haluan kuulla, että niistä puhutaan hyvää. Me emme edes tiedä, mitä kaikkea se monimuotoisuus sisältää, mitkä kaikki asiat siihen vaikuttavat ja mikä on lopputulos milläkin toimenpiteellä. Pitäisi olla avoin sille asialle. Ei lyödä lukkoon mitään tässä vaiheessa, pohtii Heikki Volanen.
– Minulla on pieni perintömetsä tuolla kotiseudulla. Jos voin siellä edistää metsätiaisten elämää, niin mielellään kyllä. Tiedän, että hömötiaiset ovat vähentymässä ja niistä erityisesti haluaisin saada tietoa, toteaa Johanna Perho.
Töyhtötiaisten kanta on pienentynyt 41 prosenttia 2000-luvulla. Kuva: Esa KurkikangasMTV
Metsätiaiset ilmentävät suomalaista luontoa
Hömötiaisen kanta on laskenut 2000-luvulla 68 prosenttia ja töyhtötiaisen 41 prosenttia. Myös kuusi- ja lapintiaisten kanta on pienentynyt.
– Metsätiaiskannat ovat vähentyneet todella paljon. Ne myös ilmentävät hyvin suomalaista luontoa. Jos metsätiaisilla menee hyvin, niin monella muullakin samanlaisessa elinympäristössä elävällä lajilla menee hyvin, tietää Ruutiainen.
Metsätiaiset vaativat talvella erilaista elinympäristöä kuin kesällä.
– Talvella ne menestyvät kohtuullisen vanhoissa metsissä, missä on paljon ruokapaikkoja ja paikkoja, mihin voi kätkeä ruokaa. Ne tekevät talvivarastoja ja löytävät talvella metsistä esimerkiksi hämähäkkejä. Kesäreviirit ovat vähän nuorempia metsiä. Yleensä niissä on syytä olla suojatiheikköjä, joissa on lahopuuta pystyssä, koivua tai leppää, johon ne tekevät koloja, neuvoo Ruutiainen.
Kuusitiaisia voi nähdä Helsingin keskuspuistossakin. Kuva: Esa KurkikangasMTV
Tiaisten tarpeet huomioon hakkuissa
Tinttiretkiä järjestetään kaikkiaan 20 eri puolilla Suomea.
– Paljon on tulossa väkeä, lähes 500 ihmistä näihin, ja talvikoulutuksissa oli lähes 2000 osallistujaa. Tämä asia todellakin kiinnostaa metsänomistajia, iloitsee Ruutiainen.
Vuosittain Suomessa tehdään hakkuita noin miljoonan hehtaarin alalla. Niissä olisi mahdollista ottaa nykyistä paremmin huomioon metsätiaisten tarpeet.
– Metsän pitäisi olla mahdollisimman monimuotoista. Jos talvireviirin kokonaan hakkaa, se on sama kuin vie kodin joltakin. Jos kesäharvennuksia tekee pesimäaikaan, niin se on aika huono juttu. Jos tekee kaavamaista metsänhoitoa eli puuta on harvennuksen jälkeen 4-5 metrin välein, niin ei siellä tiaiset oikein silloin viihdy. Pitää olla suojapaikkoja, lahopökkelöä, ravintopuita ja lehtipuita, opastaa Ruutiainen.
Päivi Mäki-Petäjä työskentelee MTV Uutisissa toimittajana. Hän tekee juttuja sekä tv-uutisiin että MTV Uutisten nettisivuille. Hänen erikoisalansa ovat luonto-, ympäristö- , ilmasto- ja tiedeaiheet. Hän ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä erityisesti edellä mainituista aihepiireistä.
Vinkkejä voi lähettää sähköpostiin paivi.maki-petaja@mtv.fi
