Ilomantsissa tehtiin poikkeuksellinen suokauppa

Yhteiskunnan rahat säästyvät

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari kehuu konseptia, jossa hyötyvät tavallaan kaikki yhteiskuntaa myöten.  

– Ehkä maanomistajan kannalta on helpointa aloittaa semmoisista kohteista, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä, kuten ojitetut suot, joissa ei ole paljoa tuottoa metsätalouden kannalta, Siitari arvioi.

Toinen kohde voisivat olla luontoarvoiltaan erittäin arvokkaat vanhat metsät, joiden suojeluun ei saa tällä hetkellä valtiolta rahaa.

Lue myös: Raportti: Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttaminen ei mahdollista viime vuosien hakkuumäärillä

PKO:lle kyse on vastuullisuusteosta.

– Kokonaiskustannus on muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Se sisältää sekä viranomaistyöt, kaikki alueelle tehtävät työt että itse luonnonarvokaupan, PKO:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä kertoo.

Mikä luonnonarvokauppa?

Luonnonarvokauppa on uusi, markkinaehtoinen ja vapaaehtoinen tapa rahoittaa luonnon monimuotoisuuden vahvistamista, kertovat muun muassa MTK ja Ympäristöministeriö.

Ostaja maksaa luonnonarvoista maanomistajalle ja sitoutuu esimerkiksi ennallistamaan tai suojelemaan alueen.

Ostaja saa vastineeksi mitattavia ja todennettavia luontoarvoja.

Suomen ensimmäinen luonnonarvokauppa käynnistyi tammikuussa, kun S‑ryhmä, LähiTapiola, Finsilva ja Tapio ennallistivat 12 hehtaarin suon Pielavedellä.

Luontoarvokaupan hintataso vakiintuu, kunhan erilasia kohteita on enemmän. 

Kohteiden välittäjänä uudessa mallissa toimii metsänhoitoyhdistys.