Alhaiset vedenkorkeudet ja kuivuus kuihduttavat myös pohjavesivarantoja.
Mennyt talvi oli jo toinen perättäinen kuiva talvi.
Suomessa on jo pitkään osattu varautua tulviin, mutta tuhansien järvien maana tunnettu 110-vuotias neito uhkaa nyt kuivua.
Järvi-Suomen heikosta vesitilanteesta on uutisoitu pitkin kevättä, mutta millaiset vaikutukset ilmiöllä on Suomen juomaveteen?
Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Tero Niemi kertoo MTV Uutisille, että vähät sateet talven ja kevään aikana laskevat myös pohjavesien korkeuksia.
– Pohjavesi reagoi hieman viiveellä ja sateiden vaikutukset voidaan nähdä pihakaivoissa lyhyelläkin aikavälillä, mutta suurissa pohjavesialueissa viive voi kestää jopa vuosia.
Tekopohjavettä käytetään apuna
Talousvedestä noin 50 prosenttia saadaan pohjavedestä ja 35 prosenttia pintavedestä.
– Tekopohjavesi on yksi yhdyskuntien vedenhankintakeino pohjavedenoton ja pintavesien käytön rinnalla. Suomessa noin 15 prosenttia vesihuoltolaitosten toimittamasta talousvedestä on tekopohjavettä.
Niemi kertoo, että erityisesti suurissa kaupungeissa talousvedenotto perustuu yleensä tekopohjaveteen tai pintavesiin. Vedenhankintaa siis tehdään tekopohjavesilaitoksilla, mutta ne ovat nimensä mukaisesti laitoksia ja vaativat mittavat tutkimukset ja lupaprosessin.
Niemi kertoo, että yksi vaihtoehto pohjavesitilanteen kompensoinnissa on tekopohjavesi.
– Tekopohjavedellä ei voida kuitenkaan yksittäisten kaivojen kuivumista kompensoida. Se vaatii vähän laajempaa tutkimusta ja selvitystä, Niemi kertoo.
