Suomen Luontopaneelin keskiviikkona julkaistussa kannanotossa neuvotaan hallitusta ottamaan loppukiri luontotavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen on siis enää viisi vuotta.
Luontopaneeli muistuttaa, että tarvitaan kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia, toimintasuunnitelma ja ennallistamissuunnitelma.
Hallitusohjelmassa on listattu luonnon tilaa parantavia toimia, mutta Luontopaneelin mukaan useimmat niistä ovat edenneet hitaasti ja tavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta.
Luontopaneeli patistaa hallitusta päättämään toimista huhtikuun puoliväliriihessä.
– Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin ja turvaa luontopääoman säilymisen. Silti Suomi on ollut ilman kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa jo vuodesta 2020, jolloin edellinen strategiakausi päättyi.
– Hallituksen tulisi ensi tilassa päättää kansallisesta strategiasta, jossa se osoittaa riittävät toimenpiteet ja resurssit luontotavoitteiden toteuttamiseksi sovitussa aikataulussa, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tiedotteessa.
Ennallistamissuunnitelman oltava valmis 2026
EU:n ennallistamisasetuksen tarkoituksena on pysäyttää luontokato ja parantaa heikentyneen luonnon tilaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella kansallinen ennallistamissuunnitelma.
– Suunnitelmassa tulee ennallistamistoimien lisäksi löytää keinoja luonnon tilan heikentymistä aiheuttavien paineiden vähentämiseen kaikkien luontotyyppien osalta. Mittavatkaan ennallistamis- ja suojelutoimenpiteet eivät riitä pysäyttämään luontokatoa, jos jatkuvaan luonnon heikentämiseen ei puututa, huomauttaa Luontopaneelin toinen varapuheenjohtaja Minna Pappila.
Hallituksen hiljattain päättämät vanhojen metsien kriteerit jättävät suojelunarvoisia vanhoja metsiä suojelun ulkopuolelle, moittii Luontopaneeli. Paneelin mukaan kriteereissä esitetyt puuston ikärajat ja kuolleen puun tilavuudet ovat liian korkeita. Pahimmillaan määritelmä sallii vanhojen metsien hakkuut metsäkatoasetuksen vastaisesti.
– Hallitus voi edistää metsälajiston turvaamista asettamalla luonnolle arvokkaimmat valtion metsät tiukan suojelun piiriin. Näihin tulisi kuulua jo tunnistetut noin 100 000 hehtaaria luonnoltaan arvokkaita vanhoja metsiä Saamenmaan eteläpuolella. Metsähallituksen Metsätalous Oy:n alue-ekologinen verkosto tulisi kokonaisuudessaan asettaa tiukkaan suojeluun, vaaditaan Luontopaneelin kannanotossa.
30 prosenttia maa- ja merialueista suojeltava
EU:n biodiversiteettistrategian mukaan oikeudellisen suojelun piirissä tulee olla vähintään 30 prosenttia EU:n maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista.
Tavoitteeseen voi sisältyä tiukasti suojeltujen alueiden lisäksi myös niin sanottuja luonnon monimuotoisuutta tukevia alueita.
– Luonnon monimuotoisuutta tukeviksi OECM-alueiksi ei pidä nimetä arvokkaita luontoalueita, jotka tulisi suojella tiukasti. Alueita valittaessa tulee alueiden käytön kriteereihin ja rajoituksiin kiinnittää erityistä huomiota, jotta Suomen suojelualueverkostoa ei heikennetä, muistuttaa Kotiaho.
Yksityismaiden metsäluonnon turvaamista Luontopaneeli jatkaisi Metso-ohjelmalla.
Metso-ohjelman jatkokauden valmistelussa Luontopaneeli selvityttäisi vapaaehtoisen osamaksumallin käyttöönottoa.
Osamaksumalli mahdollistaisi suojelupinta-alan kasvattamisen nopealla aikataululla, mutta jakaisi kulut pidemmälle aikavälille helpottaen valtion taloutta.
Yksityistä rahaa luontotoimiin voitaisiin saada edistämällä luonnonarvomarkkinoita ja laajentamalla ekologisen kompensaation hyödyntämistä.
Lue myös: