Ohjeista puuttuu usein tietoja esimerkiksi siitä, kuinka pitkään lääkettä pitäisi käyttää ja miten sen käyttö lopetetaan.
Ikääntyneille määrättyjen väsyttävien unilääkkeiden annosohjeissa ja jakelussa on merkittäviä puutteita, kertoo Kelan ja Helsingin yliopiston tekemä tuore tutkimus.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että ohjeista puuttuu usein tietoja esimerkiksi siitä, kuinka pitkään lääkettä käytetään ja miten lääkkeen käyttö lopetetaan.
Lue myös: Etkö saa riittävästi unta? Unilääkäri muistuttaa, milloin univaje on jo "merkittävä"
Apteekista toimitettujen unilääkkeiden annosohjeista vajaat 60 prosenttia sisälsi tiedon siitä, kuinka pitkään potilaan pitää syödä lääkettä. Käytön lopettamisesta oli ohjeet vain viidessä prosentissa annosohjeista.
– Annosohjeiden puutteet ikääntyneiden unilääkeresepteissä ovat huolestuttavia, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko Kelan tiedotteessa.
Unilääkkeiden jakelutapa ihmetyttää
Lähes puolet tutkimuksessa tarkastelluista unilääkkeistä toimitettiin asiakkaille apteekeista koneellisen annosjakelun kautta. Sitä tulisi kuitenkin käyttää vain säännöllisten lääkkeiden jakeluun.
– Annosjakelu on hyvin systemaattista, määräaikaista ja pitkäaikaista lääkekäyttöä, johon annosjakelu lähtökohtaisesti on suunniteltu. Siksi näen siinä problematiikkaa, mikäli väsyttäviä unilääkkeitä menee näin runsaasti annosjakelun kautta, tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston farmakologian professori Tomi Rantamäki sanoo STT:lle.
Määrätään runsaasti iäkkäille
Ikääntyneille toimitettiin apteekeista tavallisimmin unettomuuden hoitoon kolmea lääkeainetta: tsopiklonia, mirtatsapiinia ja tsolpideemia. Ne kattoivat Kelan mukaan liki 90 prosenttia kaikista ryhmän lääketoimituksista.
Kelan mukaan näitä kolmea lääkettä pitäisi määrätä ikääntyneille vain harkiten tai lyhytaikaiseen käyttöön.
Lue myös: Professori: Näin uni muuttuu ikääntyessä
– Käytännössä unilääkkeiden käytön yhteydessä sekä REM-uni että syvin uni vähenevät. Jos me toistuvasti vähennämme niitä unilääkkeillä, siitä voi syntyä ongelmia.
Unilääkkeitä määrätään Rantamäen mukaan iäkkäille Suomessa runsaasti.
– Ei se sinänsä ole ongelma, jos lääkkeitä paljon käytetään, mikäli niitä käytetään tarkoituksenmukaisesti ja niissä on potilaalle hyvät ohjeistukset.
Saattavat sisältää riskejä
Rantamäki kertoo, että sedatiiviset unilääkkeet saattavat iäkkäillä esimerkiksi lisätä kaatumisen riskiä ja nopeuttaa muistin heikkenemistä.
Ikäihmisillä unilääkkeiden riskejä lisää Rantamäen myös se, että iäkkäillä on usein käytössään samanaikaisesti muita lääkkeitä, mikä voi lisätä unilääkkeiden haittavaikutuksia.
– Kun riskejä lääkekäytössä tiedostetaan, olemme taas turvallisemmilla vesillä, koska tällöin loppukäyttäjä osaa huomioida riskejä.
Tutkijat hakivat Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisteristä yhteensä reilu miljoona lääketoimitusta iäkkäille vuonna 2022.
Rekisteristä poimittiin kaikki ne toimitukset, joissa vähintään 75-vuotias henkilö oli ostanut lääkkeen, joka on määritelty unilääkkeeksi Käypä hoito -suosituksessa.
Tutkimuksen mukaan ohjeista puuttuu usein tietoja esimerkiksi siitä, kuinka pitkään lääkettä käytetään ja miten sen käyttö lopetetaan. Myös lääkkeiden valinnassa ja jakelussa ilmeni ongelmia.