Ikääntyessä uni kevenee ja yölliset heräämiset lisääntyvät. Syvimmän unen määrä alkaa vähentyä jo nuoresta aikuisiästä lähtien.
– Yöunessa on monenlaista vaihetta: kevyttä unta, syvää unta ja unennäkövaihetta. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, niin vähitellen syvimmän unen osuus yöunesta pienenee ja täyttyy kevyellä unella. Sen sijaan unennäkövaiheen osuus yöunesta pysyy suunnilleen samana iästä riippumatta aikuisiän aikana, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo.
Sitä, miksi syvä uni vähenee, ei tarkkaan tiedetä. Partosen mukaan taustalla voi olla elimistön sisäisen kellon toiminnan muuttuminen iän myötä. Ihmisen sisäinen kello, eräänlainen keskuskello, sijaitsee aivoissa hypotalamuksessa.
Koska sisäinen kello määrittelee univalverytmiä, vaikuttaa se mahdollisesti myös syvän unen määrään.
– Sisäinen kello säätelee ainakin unennäkövaihetta, eli REM-unen osuutta yöunesta – se vaikuttaa myös yöunen aikana elimistön toimintaan. Voi olla, että muutokset sisäisessä kellossa sitten muuttavat yöunen rakennetta tai univaiheita, että miten ne pääsevät toteutumaan yöunen aikana.
Yölliset heräämiset lisääntyvät
Kevyen unen lisääntyminen altistaa unesta havahtumisille yön aikana. Jos mielessä pyörii vielä mieltä painavia asioita, voi uudelleen unen päästä kiinni saaminen pitkittyä.
– Vanhemmiten tietysti ilmaantuu näitä elimellisiä sairauksia, esimerkiksi unenaikaisia hengityshäiriöitä, uniapneaa esimerkiksi vaikeimpana, Partonen lisää.
Myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, keuhkosairaudet ja kipua aiheuttava sairaudet – ne kaikki saattavat herätellä yöllä.
