Tutkijat: Näin vanhaksi ihminen voi pisimmillään elää – taustalla kaksi vaikuttavaa tekijää

1:44
Älä anna ulkonäön pettää! Videolla kerrotaan Yhdysvalloissa sattuneesta tapauksesta, jossa 82-vuotias nainen pysäytti murtovarkaan.

Tutkijat esittävät, että ihminen voisi elää enintään 120–150-vuotiaaksi. Pelkällä sairauksien ehkäisyllä ja hoidolla lukemiin ei ylletä vaan maksimi-iän saavuttaakseen elimistön resilienssiä eli sietokykyä täytyy kasvattaa.

Harva sanoo haluavansa elää ikuisesti, mutta tästä huolimatta kuolemattomuus kiehtoo ihmisiä. Lääketiede etsii jatkuvasti keinoja eliniän pidentämiseen ja on myös onnistunut siinä. Esimerkiksi Suomessa ihmisten elinajanodote on pidentynyt toisen maailmansodan jälkeen yli 20 vuodella.

Tätä nykyä suomalaisten miesten elinajanodote on 78 vuotta ja naisten 84 vuotta. Mutta kuinka pitkään ihminen voi pisimmillään elää?

Vuonna 2016 uutisoitiin indonesialaisesta Mbah Gothosta, jonka väitettiin olevan 145-vuotias. Todistetusti kaikkien aikojen vanhimpana ihmisenä pidetään ranskalaista Jeanne Calmentia, joka kuoli yli 122 vuoden iässä – joskin myös hänen ikänsä on myöhemmin kiistetty.

Uuden tutkimuksen mukaan Gotho ja Calment ovat olleen ikänsä puolesta ihmisyyden äärirajoilla. Arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä ilmestyneen artikkelin mukaan ihminen voi pisimmillään elää 120–150-vuotiaaksi.

Biologinen ikä ja resilienssi pitkäikäisyyden taustalla

Tutkimuksen toteuttivat pitkäikäisyyttä tutkiva biotekniikkayhtiö Gero sekä Yhdysvalloissa sijaitseva syöpätutkimus- ja hoitokeskus Roswell Park. Tutkijat syöttivät puettavan teknologian sekä väestötutkimusten keräämää tietoa ihmisten fyysisestä aktiivisuudesta sekä verimarkkereista tekoälyn ruksutettaviksi.

Tiimi päätteli, että ihmisen elinikään vaikuttavat eniten biologinen ikä sekä resilienssi. Biologinen ikä liittyy esimerkiksi stressiin, elämäntapoihin sekä pitkäaikaissairauksiin. Biologisella resilienssillä eli sietokyvyllä puolestaan viitataan kehon kykyyn palautua muutoksesta tai vauriosta.

Tiedotteessa tutkijat kertovat havainneensa, että ihmisen ikääntyessä stressistä palautumiseen kului yhä enemmän aikaa: terveellä 40-vuotiaalla toipumiseen meni kaksi viikkoa, kun keskiverrolla 80-vuotiaalla siihen vierähti kuusi viikkoa.

Mikäli kehityssuunta jatkuu samanlaisena myös vanhemmalla iällä, elimistön voimavarat olisivat kuluneet täysin loppuun ikävuosien 120 ja 150 välillä.

Resilienssin huomattiin vähenevän iän myötä, vaikka ihmisellä ei ollut merkittäviä pitkäaikaissairauksia. Tutkijoiden mukaan elimistön voimavarojen vääjäämätön kuluminen voi selittää, miksi hyvin vanhojen ihmisten määrä ei ole lisääntynyt keskimääräisen elinajanodotteen kasvamisesta huolimatta.

Uusilla hoidoilla kohti maksimi-ikää?

Löydösten valossa näyttäisi siltä, että eliniän voimakas pidentäminen ei ole mahdollista ehkäisemällä ja parantamalla sairauksia. Äärimmäisen pitkäikäisyyden lisääminen onnistuisi vain, jos resilienssiä voitaisiin kasvattaa – eikä sille ole tutkijoiden mukaan mitään ylitsepääsemätöntä estettä.

Vaikka monikaan ei halua elää ikuisesti, harva haluaa kuolla. Tutkijat uskovat työstään olevan apua, kun ikääntymistä hidastavia hoitomuotoja kehitetään. Tulevaisuudessa yhä useampi saattaa siis elää yli 120-vuotiaaksi.

Merkkipaalun saavuttaneilla voi olla tavoitteesta sananen sanottavaan. Väitetysti 146-vuotiaaksi elänyt Mbah Gotho ei ollut innoissaan korkeasta iästään, jonka uskoi olevan seurausta kärsivällisyydestä. Mies oli elänyt kauemmin kuin sisaruksensa, vaimonsa tai lapsensa.

Yksinäinen vanhus kertoi medialle haluavansa kuolla.

0:30

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja