James Webb -avaruusteleskooppi on havainnut omituisia kosmisia kappaleita, jotka ovat saaneet tähtitieteilijät hämilleen.
Tutkijat ovat huomanneet James Webb -avaruusteleskoopin (JWST) toimittamista tiedoista yhdeksän syvän avaruuden kohdetta, joita ei ole kyetty luokittelemaan mihinkään kategoriaan. Kohteet muistuttavat ominaisuuksiltaan osittain tähtiä ja osittain galakseja.
Tutkijat viittaavat kyseisiin kohteisiin nimellä "vesinokkaeläin" juurikin niiden erikoisen luonteen takia. Vesinokkaeläin muistuttaa majavaa, mutta sillä on kuitenkin ankan nokkaa muistuttava nokka.
Space.com -sivuston mukaan havainnot saattavat tarjota vihjeitä siitä, miten galaksit muodostuivat miljardeja vuosia sitten maailmankaikkeuden alkuaikoina.
Ensisilmäyksellä kyseiset kohteet näyttävät JWST:n toimittamassa aineistossa pieninä valopisteinä samalla tavalla tähdet. Niiden tarkempi tarkastelu paljastaa kuitenkin piirteitä galakseista.
– Jos vesinokkaeläimen ominaisuuksia tarkastelee kokonaisuutena, eläin vaikuttaa niin kummalliselta. Tutkimamme (avaruuden) kohteet ovat samanlaisia, kommentoi tähtitieteilijä Haojing Yan Missourin yliopistosta.
Lue myös: Maailman suurin digikamera bongasi pilvenpiirtäjän kokoisen asteroidin, joka rikkoo ennätyksiä erikoisella tavalla
Mitä pisteet ovat?
Kun tutkijat alkoivat analysoida havaittuja pisteitä he huomasivat, että niissä oli viitteitä aktiivisesta tähtien muodostumisesta. Ne eivät kuitenkaan ominaisuuksiltaan tunnu sopivan mihinkään tunnettuun ilmiöön, kuten kvasaareihin. Kvasaarit ovat galaksien aktiivisia ytimiä.
Havaitut kohteet ovat esimerkiksi himmeämpiä kuin tunnetut kvasaarit.
– Kohteemme eivät ole kvasaareja, päättelee Yan.
Yksi mahdollisuus on kuitenkin, että kyseessä olisivat jonkinlaiset uudentyyppiset kvasaarit. Toinen mahdollisuus on, että kohteet ovat tähtiä kiihtyneellä vauhdilla muodostavia galakseja. Tällöin niiden täytyisi olla iältään verrattain nuoria. Toistaiseksi havainnot ovat jääneet kuitenkin mysteeriksi.
– Nämä yhdeksän kohdetta ovat erityisiä. Ne ovat meidän vesinokkaeläimiämme, kiteyttää Yan.
Tutkijat ovat julkistaneet tutkimuksen arXiv-palvelussa.