Yhdysvalloista on levinnyt eri puolille maailmaa demokratian käymistila. Sen vaikutus näkyi myös viikonloppuna alkaneessa Helsingissä järjestetyssä Convoy-mielenosoituksessa, sanoo politiikan tutkija Tapio Nykänen Lapin yliopistosta.
Kanadassa koronarajoituksia vastustaneet mielenosiittajat tukkivat Ottawan kadut. Suomen mielenosoitus kehkeytyi parissa viikossa sosiaalisessa mediassa koronakriitikoiden isossa keskusteluryhmässä.
Tapio Nykäsen mukaan ihmiset ikään kuin löysivät toisensa Kanadan Convoy-esimerkin inspiroimina.
– Keskusteluryhmissä oli vaikea löytää ihmisiä, jotka ottaisivat vetovastuun, koska se ei alkanut kenenkään yksittäisen aktivistin selkeästä toiminnasta vaan vain kehkeytyi kasaan. Johtajuus jäi niille, jotka olivat sen jollakin tavalla valmiit ottamaan, tutkija sanoo MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.
Tutkija: Kansalaistottelemattomuus lisääntyy
Kansalaistottelemattomuus sai suurta julkisuutta Suomessa ensimmäisen kerran Koijärvi-liikkeen yhteydessä 1970- ja 1980-lukiujen vaihteessa. Tuoreessa muistissa ovat myös Elokapinan useita päiviä kestäneet mielenosoitukset, jotka katkaisivat Helsingin katuja liikenteeltä.
– Kun ajattelee pelkästään kansalaistottelemattomuuden vaikutusta yhteiskunnassa, se on säilyttänyt melko hyvin asemia 70- ja 60-lukujen ihmisoikeusaktivismin ajoista. Eli sillä on ollut paikka länsimaisissa yhteiskunnissa, Nykänen toteaa.
