Yhdysvalloista on levinnyt eri puolille maailmaa demokratian käymistila. Sen vaikutus näkyi myös viikonloppuna alkaneessa Helsingissä järjestetyssä Convoy-mielenosoituksessa, sanoo politiikan tutkija Tapio Nykänen Lapin yliopistosta.
Kanadassa koronarajoituksia vastustaneet mielenosiittajat tukkivat Ottawan kadut. Suomen mielenosoitus kehkeytyi parissa viikossa sosiaalisessa mediassa koronakriitikoiden isossa keskusteluryhmässä.
Tapio Nykäsen mukaan ihmiset ikään kuin löysivät toisensa Kanadan Convoy-esimerkin inspiroimina.
– Keskusteluryhmissä oli vaikea löytää ihmisiä, jotka ottaisivat vetovastuun, koska se ei alkanut kenenkään yksittäisen aktivistin selkeästä toiminnasta vaan vain kehkeytyi kasaan. Johtajuus jäi niille, jotka olivat sen jollakin tavalla valmiit ottamaan, tutkija sanoo MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.
Tutkija: Kansalaistottelemattomuus lisääntyy
Kansalaistottelemattomuus sai suurta julkisuutta Suomessa ensimmäisen kerran Koijärvi-liikkeen yhteydessä 1970- ja 1980-lukiujen vaihteessa. Tuoreessa muistissa ovat myös Elokapinan useita päiviä kestäneet mielenosoitukset, jotka katkaisivat Helsingin katuja liikenteeltä.
– Kun ajattelee pelkästään kansalaistottelemattomuuden vaikutusta yhteiskunnassa, se on säilyttänyt melko hyvin asemia 70- ja 60-lukujen ihmisoikeusaktivismin ajoista. Eli sillä on ollut paikka länsimaisissa yhteiskunnissa, Nykänen toteaa.
– Tässä (Convoin yhteydessä) hyvin näkyi se, miten organisoitamaton mielenilmaus ja ikään kuin purkaus Convoy oli verrattuna vaikka Elokapinaan tai muuhun kansalaistottelemattomuustoimintaan. Siinä yleensä on olemassa huolellinen mediastrategia, jossa nimenomaan lähdetään siitä, että viestin viejiin ei käydä käsiksi ja viranomaisiin suhtaudutaan kunnioituksella. Koska heidän syynsä ei ole se, että jotkin lait on epäoikeudenmukaisia.
Tutkija arvioi, että kansalaistottelemattomuus tulee lisääntymään, jos poliitikot eivät ota huomioon kansalaisten kokemusta demokratian puutteesta.
