Tutkija Iro Särkän mukaan presidentti Donald Trumpin tulliuhkailu ei ole vakavin kysymys Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen suhteissa.
Vanhalla mantereella saatiin keskiviikkona huokaista helpotuksesta ainakin toviksi, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti peruvansa tullikorotukset Suomelle ja muille Yhdysvaltojen Grönlanti-aikeita vastustaneille maille.
Merkitseekö yhtäkkinen käännös tullipolitiikassa uutta alkua Yhdysvaltain ja Euroopan suhteissa?
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ei näe tullikysymystä merkittävimpänä ongelmana Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden suhteessa.
Hänen mukaansa tulliuhkauksia vakavampi kysymys on se, että Yhdysvallat on uhannut toista keskeistä liittolaistaan, Tanskaa, väläyttämällä mahdollisuutta ottaa Grönlanti haltuunsa.
– Tulleilla olisi ollut todella merkittävät taloudelliset vaikutukset Eurooppaan, ja on tietenkin erittäin hyvä asia, että Trump perui ne. Mutta mielestäni vielä suurempi kysymys on se, että liittolaisemme ei eilistä ennen ollut sulkenut pois mahdollisuutta käyttää sotilaallista voimaa toisen Nato-maan alueen haltuun ottamiseksi, Särkkä arvioi STT:lle torstaina.
Särkkä muistuttaa, että kyse olisi kansainvälisen oikeuden vastaisesta ja täysin poikkeuksellisesta tilanteesta.
– Tanska on Yhdysvaltojen liittolainen ja on tukenut Yhdysvaltoja monissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Siksikin tämä on aivan ennenkuulumatonta, hän toteaa.
"Jäätävää kyytiä liittolaisille"
Särkkä kuvaa Trumpin toimintaa pöyristyttäväksi kiristyspolitiikaksi ja ennennäkemättömäksi epäarvostukseksi muita liittolaisia kohtaan.
– Onhan tämä aika jäätävää kyytiä liittolaisille, hän sanoo.
Särkän mukaan Trumpin toiminta on ollut niin arvaamatonta, ettei mikään enää varsinaisesti yllätä. Trumpin motiiveista ei myöskään ole täyttä varmuutta.
– Emme voi tietää, onko Trump ymmärtänyt jotakin väärin vai onko hän yksinkertaisesti halunnut näyttää voimaa liittolaisilleen – ja samalla epäsuorasti viestiä muille keskeisille globaaleille toimijoille, kuten Kiinalle ja Venäjälle, Särkkä sanoo.
Särkkä huomauttaa, että Trumpin politiikan taustalla on usein tunnistettavissa tietty logiikka, mutta retoriikka menee ajoittain sen edelle.
– Vaikeinta on se, että Trumpin politiikka nojaa tiettyyn turvallisuusajatteluun joulukuussa julkaistun USA:n turvallissuustrategian hengessä, mutta hänen puheensa menevät usein logiikan yli, Särkkä sanoo.
Onko kaikki luottamus mennyt?
Särkkä ei kuitenkaan katso, että luottamus Yhdysvaltoihin olisi romahtanut täysin.
– En ole absolutisti. Tämä ei ole näin mustavalkoista, hän sanoo.
Särkän mukaan poliittinen luottamus Trumpiin ja hänen hallintonsa toimiin on kokenut merkittävän kolauksen, eikä paluuta entiseen ole.
– Silti monella tasolla Suomen ja Yhdysvaltojen väliset suhteet toimivat edelleen täysin saumattomasti. En näe tätä niin, että kaikki olisi mennyt, vaan niin, että harmaan sävyt ovat lisääntyneet huomattavasti.
Särkkä viittaa esimerkiksi yhteistyöhön sotilaallisella tasolla.
"Pahinta on mennä Trumpin luo heikkona ruikuttamaan"
Särkän mukaan pienenä maana Suomen on tärkeää pitää pää kylmänä.
– Meille tärkeät asiat ja arvot eivät ole kaupan, ja siinä pitää pysyä tiukkana, Särkkä sanoo.
– Suomen ei pidä ideologisista lähtökohdista heittää hanskoja kehään, vaan jatkaa samalla pragmaattisella linjalla kuin tähänkin asti, hän jatkaa.
Särkkä muistuttaa, että Trumpin keskiviikkona Sveitsin Davosissa pitämä puhe osoitti hänen suhtautuvan heikkouteen äärimmäisen kielteisesti.
– Pahinta on mennä Trumpin luo heikkona ruikuttamaan. Siitä ei seuraa kunnioitusta, hän arvioi.
Samalla Suomen on Särkän mukaan oltava realistinen sen suhteen, mitä Trumpin kanssa on mahdollista saavuttaa.
– Kahdenvälinen sooloilu Yhdysvaltojen kanssa voi tässä tilanteessa kostautua, Särkkä toteaa.
Särkkä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Suomen tulisi pitää yllä vuoropuhelua Yhdysvaltojen johdon kanssa.
– On tärkeää käydä suoraa keskustelua ja dialogia, mutta samalla varmistaa, että olemme osa pohjoismaista ja eurooppalaista rintamaa, hän kiteyttää.