Tekoälyn rooli rekrytoinnissa yleistyy ja kasvaa, mutta työnhakijalle asia jää usein arvailujen varaan. Asiantuntijan mukaan yritykset hyödyntävät tekoälyä rekrytoinnissa jopa tietämättään.
Tekoäly lukee tekoälyllä tehtailtuja työhakemuksia. Tämä saattaa kuulostaa tulevaisuuden kauhukuvalta, mutta on todellisuutta jo tänään.
Kuinka moni suomalaisyritys sitten käyttää tekoälyä rekrytoinnissaan?
Ajantasaista ja aukotonta vastausta on vaikea sanoa. Kyselytutkimusten tulokset vanhenevat vauhdilla, tai ne antavat vinon kuvan tilanteesta.
Uusia työntekijöitä etsivät eivät välttämättä edes tiedosta käyttävänsä tekoälyä, sanoo työelämän digitalisaation erikoistutkija Matti Laukkarinen Työterveyslaitokselta. Hän toimii tutkijana myös Työelämän tutkimuskeskuksen koordinoimassa Reilu rekrytointi -hankkeessa.
– Monesti ajatellaan, että tekoälyn käyttö rekrytoinnissa on vain sitä, että tekoälyllä arvioidaan esimerkiksi hakemuksia ja ansioluetteloita, mutta tekoälyä on integroitu myös taustajärjestelmiin.
Laukkarinen antaa esimerkin: Jos rekrytoija käyttää sosiaalisen median palvelua LinkedIniä haarukoidessaan potentiaalisia työnhakijoita, hän tulee käyttäneeksi tekoälyä.
– Käsitykseni on, että etenkin suuret yritykset käyttävät tekoälyjärjestelmiä rekrytoinnissaan, sillä heillä on resursseja työkaluihin ja niiden säätämiseen ja jopa kehittämiseen.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Katso myös video: Miten tekoäly hyödyttää arjen työtehtävissä?
9:59
Rekrytointi on altis vinoumille
Tyypillisesti erilaisia tekoälyjärjestelmiä hyödynnetään rekrytoinnissa tehokkuuden nimissä, kun sopiva työntekijä on löydettävä suuresta hakijamassasta.
Laukkarinen puhuu työnhakijajoukon kasaamisvaiheesta. Siinä laaditaan työpaikkailmoitus tekoälyä hyödyntäen ja etsitään vinkkejä mahdollisista työnhakijoista somesta ja verkosta. Arviointivaiheessa tehdään ainakin esikarsintaa työhakemuksille ja ansioluetteloille.
Laukkarisen mukaan tekoälyn käyttö yleensä kevenee sitä mukaa, kun lähestytään varsinaista valintavaihetta.
– Silloin on parempi, että ihminen tekee lopullisia päätöksiä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Työhaastattelija saattaa olla ihmisen sijaan tekoälyhahmo. Katso lisää videolta.
2:14
Työnhakijasta tekoäly voi "vastapuolella" tuntua kohtuuttomalta möröltä, joka tekee epäreiluja valintoja. Laukkarisen mukaan uhkakuva on mahdollinen. Samalla hän muistuttaa, että suuren hakemusmäärän alle kuormittuneet rekrytoijat ovat yhtä lailla alttiita tekemään huonoja tai jopa syrjiviä päätöksiä.
– Rekrytointi on aina ollut altis erilaisille vinoumille. Tekoälyjärjestelmillä on samanlaisia riskejä, jos ne on koulutettu sellaisella datalla, johon liittyy vinoumia vaikkapa sukupuolen tai etnisen taustan perusteella.
Vinoumat eivät välttämättä ole tarkoituksenhakuisia, vaan niitä kumpuaa myös siitä, ettei rekrytoija ymmärrä riittävästi tekoälyjärjestelmän logiikkaa, mikä puolestaan vaikeuttaa järjestelmien valvontaa.
– Tällä hetkellä suomalaisessa työelämässä on niin sanottua tietotaitovajetta. Yrityksissä on tarvetta tekoälylukutaidolle, jolla tarkoitetaan esimerkiksi ymmärrystä taustalogiikasta.
Tekoälyn käytöltä vaaditaan vastuullisuutta
Mistä työnhakija voi tietää rekrytoijan käyttävän tekoälyä? Ei juuri mistään, vielä. Toki sen huomaa, jos työhaastattelussa keskustelee chattibotin kanssa.
Laukkarisen mainitsemaa tekoälylukutaitoa vaaditaan, sillä Euroopan unionin tekoälyasetus antaa selkeät raamit tekoälyn vastuulliselle käytölle.
Asetus on jo voimassa, mutta sen soveltaminen tapahtuu asteittain. Toimeenpanoa Suomessa koordinoi liikenne- ja viestintävirasto Traficom, jonka mukaan suuririskisten tekoälyjärjestelmien kehittäjien velvoitteiden on määrä tulla voimaan pääasiallisesti elokuun alkupuolella tai viimeistään vuosi tämän jälkeen.
– EU:n tekoälyasetus määrittelee rekrytoinnin korkean riskin sovellusalueeksi, koska sillä on isoja vaikutuksia ihmisten uranäkymiin, toimeentuloon ja perusoikeuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että toimiala on erityisen tarkan valvonnan alla, Laukkarinen kertoo.
– Yrityksen on esimerkiksi kerrottava työnhakijoille, jos tekoälyä käytetään rekrytointiprosessissa.
Hakemusta voi räätälöidä tekoälylle
Työnhakupalvelu Duunitori kysyi viime syksyn työnhakututkimuksessaan, miten tieto tekoälyn käytöstä hakemusten esikarsinnassa vaikuttaa työnhakijoiden hakuintoon. Yli puolet vastaajista kertoi, että tieto vähentäisi luottamusta prosessin reiluuteen ja motivaatioon hakea.
Laukkarisen mielestä työnhakijan on vaikea lähteä pullikoimaan tekoälyä vastaan – etenkään tällä haavaa, kun niin moni on vailla työtä. Työnhakija voi itse käyttää tekoälyä sparraajana hakemusta suunnitellessaan, mutta lopullinen teksti kannattaa kirjoittaa itse.
Tekoäly saattaa hakemuksia karsiessaan etsiä rekrytoijan määrittelemiä avainsanoja. Niistä voi saada aavistuksen lukiessaan työpaikkailmoitusta.
– Tämä on ollut työnhakijoille jo pitkään vinkkinä, että laittaa hakemukseen ilmoituksessa mainittuja kriteereitä.
Laukkarinen muistuttaa, että pohjimmiltaan tekoälyjärjestelmät rakentavat tilastollisia malleja käytettävissä olevan datan perusteella. Siksi hakemuksessa ja ansioluettelossa kannattaa kertoa asiat selkeästi ja keskittyä olennaiseen, jotta tekoäly tulkitsee tiedot oikein.
Myös se vaihtoehto kannattaa yhä pitää mielessä, että hakemuksen lukee todennäköisesti lopulta myös ihminen.
– En lähtisi optimoimaan kaikkea vain tekoälyn ehdoilla.