Tutkijan mukaan Venäjä pyrkii vahvistamaan ydinasepelotettaan sekä sitomaan Valko-Venäjää tiukemmin valvontaansa.
Venäjän päätökseen siirtää taktisia ydinaseita Valko-Venäjälle on nähtävissä useita mahdollisia motiiveja, arvioi turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt yliopisto-opettaja Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta.
Konkreettinen vaikuttaminen sodan kulkuun Ukrainassa ei ole niistä päällimmäinen, vaikka uhka Ukrainan pohjoisella sivustalla saattaa jonkin verran lisääntyä.
Juntusen mukaan on selvää, että Venäjä pyrkii vahvistamaan ydinasepelotettaan suhteessa länteen.
Lue myös: Valko-Venäjän Lukashenkan mukaan taktisten ydinaseiden siirto Venäjältä on jo alkanut
Valko-Venäjän alue siirtyy nyt ikään kuin osaksi Venäjän kansallista ydinasedoktriinia viestien lännelle siitä, että mahdollinen provokaatio Valko-Venäjää kohtaan voi johtaa automaattisesti Venäjän vastatoimiin ja ydinasevalmiuden nostamiseen.
– Venäjä pyrkii merkitsemään etupiirijakoa ja omaa reviiriään entistä selkeämmin, Juntunen tiivistää.
Aiemmin on huhuttu, että Venäjä olisi sijoittanut ydinaseita lännessä myös Kaliningradin alueelle. Jos niitä tulee nyt myös Valko-Venäjälle lähelle Puolan ja Liettuan rajoja, lienee sillä jotain vaikutusta myös Naton puolustussuunnitelmiin, Juntunen arvioi.
– Lisäksi presidentti Vladimir Putin voi esitellä päätöstä sisäpoliittisesti vastatoimena Venäjää uhkaavalle Natolle, Juntunen sanoo.
Hyvin merkittävä tekijä Venäjän ydinasepäätöksessä on Juntusen mukaan halu ottaa Valko-Venäjä entistä tiukempaan Moskovan kontrolliin.
– Venäjä voisi perustella hyökkäystä maahan väittämällä, että sen on varmistettava, etteivät sen ydinaseet joudu vääriin käsiin. Samanlaista perustetta voitaisiin käyttää Valko-Venäjän miehittämiseen, jos Aljaksandr Lukashenka tai hänen seuraajansa yrittäisi pyristellä irti Venäjän vallasta, kirjoitti Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen viime kuussa.
Lue myös: Venäjä aikoo sijoittaa ydinaseita Valko-Venäjälle: mitä se tarkoittaa Euroopan turvallisuudelle? "Niitä harvoja kertoja, kun Putin ei valehtele"
Täyskäännös 1990-luvun ydinaseista luopumisesta
Venäjän päätös on historiallinen ydinaseaikakauden historiassa. Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alussa maailmaan oli syntymässä kolme uutta ydinasevaltiota: Valko-Venäjä, Ukraina ja Kazakstan.
Nämä kuitenkin luopuivat alueellaan olleista ydinaseista, kun päätettiin, että Venäjä olisi ainoa Neuvostoliiton ydinaseet perivä valtio.
– Siltä osalta tämä päätös kääntää tuon kehityksen, Juntunen toteaa.
Kyseessä on myös ensimmäinen kerta sitten ydinsulkusopimuksen (NPT) solmimisen 1960-luvun lopulla, kun ydinasevaltio avoimesti kertoo siirtävänsä ydinaseitaan toisen itsenäisen valtion alueelle.
Lue myös: Asiantuntija Venäjän ydinaseiden siirtelystä Valko-Venäjälle: päämääränä ei ole uhitella Natoa – "Putin ja Lukashenka inhoavat toisiaan"
Venäjä on vuosien varrella toistuvasti arvostellut länttä siitä, että Yhdysvaltain hallinnassa Euroopassa olevat taktiset ydinaseet – eli Yhdysvaltain ja Naton niin kutsuttu ydinasejako-ohjelma (nuclear sharing) – rikkoisivat NPT-sopimusta.
Juntusen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nimenomaan sopivat 1960-luvulla, että jo paljon aiemmin alkanut läntinen ydinasejärjestely on sopimuksen mukainen.
– Pikemminkin päinvastoin silloin yhtenä argumenttina oli se, että tällä järjestelyllä Nato sisäisesti vähentää eurooppalaisten liittolaistensa paineita omien ydinaseohjelmien kehittämiseen. Eli ydinjako-ohjelma nähtiin myös ydinaseiden leviämistä estävänä tekijänä, Juntunen muistuttaa.
Hänen mukaansa Venäjän halu rinnastaa ydinaseet Valko-Venäjällä Yhdysvaltain ja Nato-liittolaisten ydinasejako-ohjelmaan on tätäkin taustaa vasten perusteiltaan pielessä.