Tutkijan mukaan Venäjä pyrkii vahvistamaan ydinasepelotettaan sekä sitomaan Valko-Venäjää tiukemmin valvontaansa.
Venäjän päätökseen siirtää taktisia ydinaseita Valko-Venäjälle on nähtävissä useita mahdollisia motiiveja, arvioi turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt yliopisto-opettaja Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta.
Konkreettinen vaikuttaminen sodan kulkuun Ukrainassa ei ole niistä päällimmäinen, vaikka uhka Ukrainan pohjoisella sivustalla saattaa jonkin verran lisääntyä.
Juntusen mukaan on selvää, että Venäjä pyrkii vahvistamaan ydinasepelotettaan suhteessa länteen.
Lue myös: Valko-Venäjän Lukashenkan mukaan taktisten ydinaseiden siirto Venäjältä on jo alkanut
Valko-Venäjän alue siirtyy nyt ikään kuin osaksi Venäjän kansallista ydinasedoktriinia viestien lännelle siitä, että mahdollinen provokaatio Valko-Venäjää kohtaan voi johtaa automaattisesti Venäjän vastatoimiin ja ydinasevalmiuden nostamiseen.
– Venäjä pyrkii merkitsemään etupiirijakoa ja omaa reviiriään entistä selkeämmin, Juntunen tiivistää.
Aiemmin on huhuttu, että Venäjä olisi sijoittanut ydinaseita lännessä myös Kaliningradin alueelle. Jos niitä tulee nyt myös Valko-Venäjälle lähelle Puolan ja Liettuan rajoja, lienee sillä jotain vaikutusta myös Naton puolustussuunnitelmiin, Juntunen arvioi.
– Lisäksi presidentti Vladimir Putin voi esitellä päätöstä sisäpoliittisesti vastatoimena Venäjää uhkaavalle Natolle, Juntunen sanoo.
Hyvin merkittävä tekijä Venäjän ydinasepäätöksessä on Juntusen mukaan halu ottaa Valko-Venäjä entistä tiukempaan Moskovan kontrolliin.
– Venäjä voisi perustella hyökkäystä maahan väittämällä, että sen on varmistettava, etteivät sen ydinaseet joudu vääriin käsiin. Samanlaista perustetta voitaisiin käyttää Valko-Venäjän miehittämiseen, jos Aljaksandr Lukashenka tai hänen seuraajansa yrittäisi pyristellä irti Venäjän vallasta, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen viime kuussa.