Tunnetko rasvojen erot? Asiantuntija selittää

– Ihmisen jokaista solua ympäröi solukalvo, jossa on rasvahappoja. Se, millaisia rasvahappoja ihminen syö, muokkaa solukalvon ominaisuuksia. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miten solu toimii ja viestii toisten solujen kanssa, ravitsemustieteen dosentti Riitta Freese Helsingin yliopistosta sanoo.

Kun rasvassa on enimmäkseen tyydyttymättömiä rasvahappoja, se on huoneenlämmössä juoksevaa eli öljyä. Kun rasvan rasvahapoista suuri osa on tyydyttyneitä, se on huoneenlämmössä kiinteä.

Niin sanotuilla välttämättömillä rasvahapoilla on elimistössä jokin tehtävä, jota muut rasvahapot eivät pysty hoitamaan. Koska keho ei myöskään pysty valmistamaan niitä itse, ne pitää saada ravinnosta. Tällaisia ovat monityydyttymättömät omega-3- ja omega-6-rasvahapot. Niitä löytyy esimerkiksi huoneenlämmössä nestemäisistä kasviöljyistä.

– Ruoanlaitossa olisi hyvä käyttää mahdollisimman paljon öljymäisiä rasvoja, ja leivän päällä pehmeää margariinia. Öljyssä sekä pehmeässä ja nestemäisessä margariinissa on enemmän välttämättömiä rasvahappoja kuin voin kaltaisissa kovissa rasvoissa. Toki välttämättömiä rasvahappoja saa myös esimerkiksi kalasta, pähkinöistä ja avokadoista.

Lehtevät leivonnaiset sekä rasvaiset lihat, juustot ja maitotuotteet kannattaa sen sijaan jättää vähemmälle.

– Jos ihminen saa liikaa rasvaa, se tarkoittaa käytännössä liikaa energiaa. Ja yksi fysiikan peruslaeista on, että energia ei häviä. Mikäli energiaa saadaan ravinnosta enemmän kuin kulutetaan, elimistö varastoi sitä rasvakudokseen, jolloin ihminen lihoo.

– Toki itsensä voi saada lihomaan myös hiilihydraateilla tai proteiineilla tai vaikka alkoholilla, jos niitä nauttii enemmän kuin kuluttaa, Freese sanoo.

Kuva: Colourbox.com

Lääkäri Kirsi Pietiläinen kritisoi voivillitystä ja karppauksen muuttumista "rasvaukseksi" Keventäjissä tammikuussa 2012. Pietiläinen kertoi, että tutkimusten mukaan voi häviää aina margariinille. Katso, millaisiin tilanteisiin voi Pietiläisen mielestä sopii.