TPS:n enemmistöomistajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja eivät juurikaan esiinny julkisuudessa, mutta he halusivat astella median eteen kertomaan SM-liigan pohjamutiin valuneen seuran tilanteesta. Supercellin menestyksen luojat eivät peittele TPS:n vaikeuksia, mutta he suhtautuvat hyvin valoisasti tulevaisuuteen. Miten paljon valtavan omaisuuden luoneet yrittäjät ovat valmiita pumppaamaan rahaa rakastamaansa seuraan?
Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja tulevat vastaanottamaan parikymmenhenkisen toimittajajoukon Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevien toimitilojensa aulatiloissa.
Siirrymme siistissä jonossa Supercellin ytimeen. Ei ole ihan jokapäiväistä, että matalaa profiilia pitävät yritysjohtajat kutsuvat median edustajia tiloihinsa – varsinkaan urheiluasioissa.
Paananen ja Kodisoja näyttävät tavallisilta naapurinpojilta, mutta heidän maailmaansa ei kävellä kuin Esson baariin.
Mielessä pyörivät maailmanlaajuisestikin jättiläismäisen peliyhtiön tunnusluvut. Vuonna 2018 yhtiö tuotti liikevoittoa 524 miljoonaa 1,3 miljardin liikevaihdolla.
Emme ole kuitenkaan menossa kuulemaan julkistusta esimerkiksi menestyspeli Clash of Clansin uudesta versiosta, vaan TPS:n SM-liigajoukkueen tilanteesta ja tulevaisuudensuunnitelmista.
LUE MYÖS: LS: Kriisiseura TPS:stä hämmentävä paljastus – uusi urheilujohtaja ei aio koota liigajoukkuetta
Näiden seinien sisällä on tahkottu omaisuus, jollaisesta koodia kotikoneellaan vääntävät it-nörtit haaveilevat energiajuomapurkki kädessään.
TPS on täysin päinvastaisessa tilanteessa kuin sen taustayhtiön HC TPS Turku Oy:n enemmistöomistajat ”siviilityössään”. Perinteikäs ja menestyksekäs suomalaisseura on pudonnut urheilullisesti SM-liigan jämäsakkiin.
Kodisoja ja Paananen ovat vakiovieraita verolistojen kärjessä Suomen parhaiten ansaitsevina ihmisinä.
Tavoitteena olisi saada TPS saman kaltaiselle menestysuralle. Tai edes kohtuulliselle.
Aluksi mukaan parilla tonnilla
Paananen ja Kodisoja ovat tulleet tunnetuiksi maanläheisinä johtajina, jotka eivät kuristaudu kravatteihin ja turhan tiukkapipoiseen esiintymiseen. Eivätkä he petä nytkään. Paananen on pukeutunut rentoon mustaan t-paitaan ja Kodisoja villatakkiin.
Paananen muistuttaa aluksi, että he ovat halunneet antaa julkisuudessa tilaa TPS:ssä päivittäin työtä tekeville ihmisillä.
– Emme muutenkaan viihdy hirveästi otsikoissa, Paananen muistuttaa.
– Tämä syksy on ollut kuitenkin koko TPS-yhteisölle raskas. On ollut paljon pettymystä ja tunnetta. Julkisuudessa on ollut paljon spekulointia ja vääriä väitteitäkin.
Kaksikko aloittaa odotetusti kertomalla omaa TPS-historiaansa. On tykätty Tepsistä jo nuorena ja käyty katsomassa pelejä jo Kupittaalla. Molempien sydän on mustavalkoinen, sitä ei ole syytä kyseenalaistaa.
Vuonna 2007 yrittäjät saivat idean osallistua TPS:n osakeantiin pienellä panoksella. He ottivat selvää mikä on pienin mahdollinen summa ja panivat pari tonnia likoon.
Isomman satsauksen aika tuli vuonna 2014, kun silloinen hallituksen puheenjohtaja Matti Perkoja sai houkuteltua menestyvät yrittäjät mukaan hallitukseen.
– Hän sanoi, että jos joskus haluatte tätä seuraa auttaa, nyt on se hetki. Mietin, että näin se on. Harmittaa loppuelämän, jos en nyt lähde mukaan, Paananen muistelee.
LUE MYÖS: Kommentti: TPS sai urheilujohtoonsa ristiriitojen miehen – jatkaako hän tutun tuskaista linjaa Turun Piiloutujien Seurassa?
Seuran karu tilanne selvisi nopeasti. Ilman ulkoapäin tulevaa rahaa konkurssi uhkaisi.
– Tappioita oli katettu pitkään sillä, että pelaajia oli myyty pois. Se on kannattajien ja yhteistyökumppanien kannalta väärin.
Kodisojan ja Paanasen piti lähteä omilla rahoillaan mukaan. Ilman sitä panostusta TPS ei välttämättä enää SM-liigassa pelaisi.
– Viime aikoina olemme pitäneet seuraa kahdestaan pystyssä, mikä ei tietysti ole kestävä tilanne.
"Ei terve tilanne"
Paananen ja Kodisoja eivät todellakaan kaunistele TPS:n tilannetta, mutta he eivät myöskään kuulu siihen ihmistyyppiin, jotka vaipuisivat negatiiviseen asenteeseen.
TPS täyttää sata vuotta 2022. Omistajien tavoitteena on, että TPS elää ja hengittää vahvasti seuraavat satakin vuotta.
TPS on tehnyt viiden viime tilikauden aikana noin kahdeksan miljoonaa tappiota, jotka omistajat ovat paikanneet omilla rahoillaan. Se on ”pähkinöitä” upporikkaille omistajille, mutta hekään eivät halua jatkaa tällä tavalla. He haluavat, että toiminta pyörisi omillaan.
– Nykyinen tilanne ei ole mitenkään terve, Paananen myöntää.
Pelaajiin liikenee rahaa
Omistajat tähdentävät, että vaikeuksista huolimatta he eivät ole halunneet karsia pelaajabudjetista, joka on kuulunut vuodesta toiseen SM-liigan kärkikolmannekseen.
– Olemme halunneet tehdä joukkueesta mielenkiintoisen, investoineet halliin ja ottelutapahtumaan. Olemme ajatelleet, että se kääntäisi ennen pitkää talouden nousuun. Kehitys on ollut oikeaan suuntaan, mutta nenä ei ole vielä vedenpinnan päällä.
– Tässä näytti jo, että urheilullisesti olemme menossa oikeaan suuntaan. Tämä kausi on ollut kuitenkin ihan oma lukunsa. Se on ollut valtava pettymys kaikilla, Paananen sanoo.
LUE MYÖS: Nyt puhuu TPS:stä tylysti pois potkittu Kalle Kaskinen: "Viisi minuuttia ennen lähtöä ilmoitettiin, ettei tarvitse enää lähteä"
Kodisoja vertailee TPS:ää vanhaan arvoasuntoon, joka tarvitsee ison remontin. Nyt kävi niin, että pieni pintaehostus ei enää riitä.
– Joskus kaikki maailman tuulet kääntyvät vastaan ja tulee negatiivinen spiraali. Silloin tapahtuu muutos, joka katkaisee kamelin selkää ja vahvistaa muutosta. Koen, että tämä syksy on ollut sellaista aikaa.
"Ei sinne päivittäin sorkkimaan"
Supercellin voimahahmot joutuvat reissaamaan työnsä puolesta paljon ympäri maailmaa. Heillä ei ole mahdollisuuksia osallistua päivittäiseen toimintaan TPS:ssä.
Eivätkä he sitä halua tehdäkään. He ovat hallituksessa luomassa isoja linjoja, joita operatiivinen osasto toteuttaa toimitusjohtaja Santtu Jokisen johdolla.
– Olemme muutaman muunkin yhtiön hallituksessa. En erottaisi tätä muunlaisesta hallitustyöskentelystä. Ei meidän kannata kuitenkaan mennä sinne päivittäin sorkkimaan, Paananen vastaa.
Paananen ja Kodisoja ovat tuoneet pitkään Supercellissä esille ajatusmaailmaa, jossa ylin johto on vain asioiden mahdollistaja. Todelliset päätökset ja ideat tulevat ”ruohonjuuritasolta”.
Samaa ajatusmaailmaa he haluavat juurruttaa TPS:äänkin.
LUE MYÖS: Kalle Kaskisen potkut Jonne Virtasen mielestä vain sivuepisodi, nostaa esille TPS:n ison ongelman – "Niillä suunnitelmilla väistellään vastuuta"
TPS on vahvistanut urheiluosaamistaan houkuttelemalla Erkka Westerlundin hallitukseen ja Rauli Uraman urheilujohtajaksi.
– Meillä kaikki lähtee ihmisistä. Haluamme valita parhaat ihmiset parhaille paikoille. Ennen pitkää se johtaa toivottuun tulokseen.
– Olisi vastoin kaikkia meidän periaatteitamme, että astuisimme toimivan johdon kentälle. Ja miksi ihmeessä sotkeutuisimme siihen, koska emme ole mitään huippu-urheilun asiantuntijoita.
Miten pitkään pelin kehitys kestää?
Paanasen ja Kodisojan 35 minuutin mittainen puheenvuoro alkaa olla paketissa. Heidän esiintymisensä jätti vakuuttavan kuvan, niin kuin kansainvälisissä ympyröissä pyörineiltä yritysjohtajilta saattoi odottaakin.
Onko teillä jotain rajaa, että miten paljon olette valmiita pumppaamaan rahaa TPS:ään?
– Ajattelemme enemmän sitä niin, että viimeiset kolme vuotta suunta on ollut oikea. Fokus on siinä, että näyttääkö käyrä oikeaan suuntaan, Paananen sanoo.
– Vertaisin sitä uuden pelin tekemiseen. Ei voi koskaan tietää, että miten monta kuukautta hyvän pelin tekemiseen menee. Pitää olla valmiita antamaa resursseja, kun niitä vaaditaan, Kodisoja komppaa.
Paananen ja Kodisoja voisivat halutessaan nostaa TPS:n pelaajabudjetin ylivoimaisesti SM-liigan isoimmaksi, mutta sitä he eivät halua tehdä. Eikä sekään takaisi TPS:n nousua – voisi käydä päinvastoin.
Sinänsä hauskaa, että heidän suustaan kuuluu lause "liika raha laiskistaa". Sikäli heitolla on totuuspohjaa, että perinteistä yritysjohtajan pöhötautia ei heistä pysty aistimaan.
– Ei mestaruuksia voi ostaa rahalla. Ja se tästä tekee mielenkiintoisen, Paananen sanoo.
Se on käynyt selväksi, Supercellin omistajat ovat sydänjuuriaan myöten TPS:n miehiä, jotka kyllä tekevät oman osuutensa seuran hyväksi.
Enää on kiinni siitä, miten ne muut onnistuvat.