Kalle Kaskisella on takanaan tunteikas maanantaiaamu. Vain muutamia tunteja ennen perjantain JYP-ottelua TPS:n päävalmentajan tehtävistä erotettu Kaskinen kävi uuden viikon alkuun hyvästelemässä työtoverit viimeisen kahden ja puolen vuoden ajalta.
TPS:n toimitusjohtaja Santtu Jokinen sopi sunnuntaina Kaskisen kanssa, että tämä tulee viikon alkajaisiksi kertomaan tuntemuksensa tilanteesta, ja kiittämään toimiston väkeä yhdessä tehdystä työstä.
– Olihan se tunteikas hetki. Muutamat kyyneleetkin siellä olivat näkyvissä. Itse koitin nieleskellä pahimmat pois. Aamu oli tunteikas, mutta samalla näki, että yhdessä työtä on tehty ja yhdessä olemme tavallaan edelleen, vaikka oma työ jäi tältä osin kesken, Kaskinen sanoo MTV Urheilun erikoishaastattelussa.
– Pidin itse pidemmän monologin, jossa halusin valaa heihin (TPS:n toimiston työntekijöihin) uskoa. He pitävät yhä kuitenkin yllä seuran etua, ja sitä hyvää työtä, mitä taustalla on jatkuvasti tehty. Edustusjoukkueen menestys ei saa vaikuttaa taustalla hyvää työtä tekeviin ihmisiin. Olihan siinä halauksia, kättelyitä ja joku ylävitonenkin, mutta elämä jatkuu, Kaskinen kertaa maanantain tapahtumia.
Jyväskylän pitkäperjantai
Marraskuun ensimmäinen päivä oli TPS:n kuukausia jatkuneen turbulenssin yksi merkillisimpiä. Jyväskylän vierasotteluun joukkueen mukana matkustanut Kaskinen erotettiin päävalmentajan tehtävästä vain muutamaa tuntia ennen kiekon putoamista ja päävalmentajan tehtävät vastaanotti Marko Virtanen.
Kaskisen mukaan lähti toimiston jäähyväisistä jotain, mikä toimii konkreettisena todisteena potkujen erikoislaatuisesta ajankohdasta. Hänen vieressään on lattialla papereita, joiden sisältö muutamaa päivää myöhemmin jo hymyilyttää.
– Siinä on päällimmäisenä perjantain JYP-TPS-ottelun viimeiset nostot, jotka piti antaa joukkueelle kaksi tuntia ennen peliä, mutta ne jäivät antamatta. Siinä on kaksi kohtaa hyökkäämiseen ja kaksi puolustamiseen, Kaskinen ojentuu lattialla olevia papereita tähystäen.
Perjantai on synkällä tavalla ikimuistoinen Kaskisen valmentajauralla.
– Scandic Jyväskylä ja huone 418 jäävät kyllä mieleen. Toimitusjohtaja soitti ja pyysi alakertaan 25 minuuttia ennen kuin piti siirtyä joukkueen kanssa hallille. Viisi minuuttia ennen bussin lähtöä minulle ilmoitettiin, ettei tarvitse enää lähteä, Kaskinen kuvailee perjantain tapahtumia.
– Olihan se kova paikka. Toisaalta asia on ollut ilmassa, eikä se yllätyksenäkään tietysti tullut. Ollaan toisessa kaupungissa hotellissa ja valmistaudun itsekin siihen, että vielä kerran sytytetään joukkue puolen tunnin päästä ottelupalaverissa. Se on kova paikka, Kaskinen toteaa.
TPS:n sisäisiä valtasuhteita on selvitetty ja suomittu julkisuudessa viikkotolkulla. Seurajohtoa on kritisoitu piileskelystä ja epäonnistuneesta viestinnästä. Kaskinen itse ei pode katkeruutta entistä työnantajaa kohtaan.
– Vaikka kaikenlaisia salaliittoteorioita on varmasti sinne ja tänne rakennettu, toimitusjohtaja Jokinen tuli paikalle ja keskustelimme asian läpi. Asiat hoidettiin niin hyvin kuin ne siinä hetkessä voidaan hoitaa. Purimme rauhassa päällimmäisenä olevat asiat, käteltiin ja toivotettiin hyvää jatkoa puolin ja toisin, Kaskinen kertoo.
– Siinä hetkessä en ollut valmis lähtemään, joten seura oli hoitanut taksin. Se sai vähän aikaa odotella, oli pakko mennä vähän keräilemään ja hakemaan happea kuuluisasta huoneesta 418, Kaskinen hymyilee.
Puhelin hotellihuoneessa paljasti tiedon menneen nopeasti julkiseksi. Kaskinen jakaa tässä kohdin tunnustuksen suomalaiselle valmentajayhteisölle, ja erityisesti sen tiiviille nuoremmalle sukupolvelle, joka ei jätä omiaan yksin.
– Ensimmäinen puolitoista tuntia meni itse asiassa siellä hotellihuoneessa, kun puhelin alkoi samantien piipata ja ymmärsin tiedon olevan julkista. Alkoi tulla puhelua ja viestiä, kyllä siinä aika herkkiä hetkiä oli.
– Vaikka paljon nostetaan esille kovaa kilpailua ja veristä kamppailua, meillä on varsinkin nuoremman valmentajakunnan kesken vahva yhteys, jossa pidämme toinen toistemme puolta. Siellä tuli kyllä sellaisia viestejä ja puheluita, että piti muutamaan kertaan nieleskellä, Kaskinen kiittää kollegoitaan.
Tapa, jolla Kaskinen erotettiin, herätti mediassa ihmettelyä ja pahaa verta. Kaskinen itse ei sellaista kuitenkaan pode.
– Koko tämän prosessin ajan, kun on ollut tuska tuloksen tekemisestä, keskusteluyhteys on säilynyt. On kyseessä ollut sitten urheilutoimenjohtaja, toimitusjohtaja tai seuran muita toimijoita. Koko ajan ollaan asioista juteltu avoimesti ja käyty kipupisteitä kohti. Sanoisin tämän olevan Suomen palloiluhistoriassa poikkeustapaus asioiden hoitamisen osalta. Seura on hoitanut kaikki viimeisen päälle ja siitä heille kiitos.
– Ei tässä ole mitään vihaa ja katkeruutta ilmassa. TPS:n etu on tälläkin hetkellä minun etuni ja tepsiläinen olen edelleenkin, vaikka en päävalmentaja olekaan. Eilen olin (TPS:n) 08-syntyneiden pelissä taputtamassa heidän voitolleen, Kaskinen kertoo.
Julkinen paine
Kaudella 2017-2018 TPS:n päävalmentajaksi astunut Kaskinen on ollut seuransa kanssa viikosta toiseen kiekko-otsikoiden ykkösnimi. Hän ei kuitenkaan osaa kommentoida ympärillä kuohuneita aaltoja, sillä havaitsi jo kauan sitten toimivaksi valmentajien yleisen tavan sivuuttaa median kirjoittelu.
45-vuotias Kaskinen pitää kuitenkin valitettavana, ettei esimerkiksi perhe ole voinut täysin välttyä sosiaalisen median lonkeroilta saagan ympärillä. TPS:n hektiseen työyhteisöön julkisuuden aallot eivät lyöneet.
– Ne, ketkä tätä tekevät, eivät elä otsikoissa tai julkisuudessa. Elämme hikisissä pukukopeissa ja valmentajien tiloissa tekemässä urheilutyötä toppapuvut päällä jopa lapsenuskoisella intohimolla tekemiseen uskoen. Ei se (median paine) sillä tavalla meidän koppiin tule, Kaskinen sanoo.
– En voi puhua kuin omasta ja valmennustiimin puolesta, koska en voi sanoa, miten se julkisuuden kuorma vaikuttaa esimerkiksi yksittäisen pelaajan mieleen. Vaikka en ole lukenut, olen saanut viesteinä linkkejä jutuista, joiden jälkeen olen miettinyt, onko totuudella ja faktoilla enää tänä päivänä mitään arvoa? Tuonne on kirjoitettu sellaisia valheita, että aivan käsittämätöntä.
– Itse pitää jatkuvasti tietää, mitä on tehnyt. Ympäristö on kuitenkin jatkuvasti ollut sellainen, että tuki, keskusteluyhteys ja usko tilanteen kääntämiseen on ollut koko ajan olemassa, TPS:n entinen päävalmentaja muistuttaa.