Talvivaaran perustaja Pekka Perä on viettänyt viime vuodet poissa julkisuuden valokeilasta. SuomiAreenassa mies, jonka nimi yhdistyy yhteen Suomen lähihistorian suurimmista teollisista menestys- ja epäonnistumistarinoista, pohti Talvivaaran kohtaloa ja sitä, mitä tekisi nyt toisin.
Monet suomalaiset muistavat edelleen Pekka Perän Talvivaaran huippuvuosilta. Julkisuudessa hänet nähtiin usein vakavana kaivosjohtajana, joka puolusti hankettaan kovassa paineessa, mutta lähempänä olleet ovat kuvanneet häntä suorapuheiseksi ja itseironiseksi persoonaksi.
Vuosien jälkeenkin yksi aihe nousee esiin ylitse muiden: Talvivaara ja se, harmittaako, ettei Talvivaara onnistunut sillä tavalla kuin oli tarkoitus.
SuomiAreenan Suomi äreenä -keskustelutilaisuudessa Porissa keskustellut Perä ei väistele.
– Totta kai asiat olisivat voineet mennä toisinkin. Tosissaan yritettiin saada sitä käyntiin ja kasvamaan.
Perä kuitenkin muistuttaa, ettei kaivoksen tarina ei päättynyt siihen, kun Talvivaara ajautui vaikeuksiin.
– Onneksi sen jälkeen on osoitettu, että olimme aika lailla oikeassa siinä, että kaivos voi toimia.
Hanke, jonka piti pelastaa Kainuu
Talvivaaran tarinaa on vaikea ymmärtää ilman sen mittakaavaa.
2000-luvun alussa Sotkamoon rakennettu kaivos oli yksi Suomen historian suurimmista teollisista investoinneista. Sen ympärille rakentui valtavia odotuksia.
Kainuulle luvattiin työpaikkoja, verotuloja ja tulevaisuuden uskoa alueella, joka oli pitkään kärsinyt rakennemuutoksista.
Perän visio perustui bioliuotukseen, menetelmään, jonka avulla voitaisiin hyödyntää myös vähäpitoisia malmiesiintymiä kannattavasti. Ajatus oli kunnianhimoinen ja herätti kiinnostusta myös kansainvälisesti.
