Talvivaaran perustaja Pekka Perä on viettänyt viime vuodet poissa julkisuuden valokeilasta. SuomiAreenassa mies, jonka nimi yhdistyy yhteen Suomen lähihistorian suurimmista teollisista menestys- ja epäonnistumistarinoista, pohti Talvivaaran kohtaloa ja sitä, mitä tekisi nyt toisin.
Monet suomalaiset muistavat edelleen Pekka Perän Talvivaaran huippuvuosilta. Julkisuudessa hänet nähtiin usein vakavana kaivosjohtajana, joka puolusti hankettaan kovassa paineessa, mutta lähempänä olleet ovat kuvanneet häntä suorapuheiseksi ja itseironiseksi persoonaksi.
Vuosien jälkeenkin yksi aihe nousee esiin ylitse muiden: Talvivaara ja se, harmittaako, ettei Talvivaara onnistunut sillä tavalla kuin oli tarkoitus.
SuomiAreenan Suomi äreenä -keskustelutilaisuudessa Porissa keskustellut Perä ei väistele.
– Totta kai asiat olisivat voineet mennä toisinkin. Tosissaan yritettiin saada sitä käyntiin ja kasvamaan.
Perä kuitenkin muistuttaa, ettei kaivoksen tarina ei päättynyt siihen, kun Talvivaara ajautui vaikeuksiin.
– Onneksi sen jälkeen on osoitettu, että olimme aika lailla oikeassa siinä, että kaivos voi toimia.
Hanke, jonka piti pelastaa Kainuu
Talvivaaran tarinaa on vaikea ymmärtää ilman sen mittakaavaa.
2000-luvun alussa Sotkamoon rakennettu kaivos oli yksi Suomen historian suurimmista teollisista investoinneista. Sen ympärille rakentui valtavia odotuksia.
Kainuulle luvattiin työpaikkoja, verotuloja ja tulevaisuuden uskoa alueella, joka oli pitkään kärsinyt rakennemuutoksista.
Perän visio perustui bioliuotukseen, menetelmään, jonka avulla voitaisiin hyödyntää myös vähäpitoisia malmiesiintymiä kannattavasti. Ajatus oli kunnianhimoinen ja herätti kiinnostusta myös kansainvälisesti.
Aluksi kaikki näytti hyvältä. Talvivaara nousi nopeasti suomalaisen elinkeinoelämän tähdeksi ja Perästä tuli uuden ajan kaivosjohtajan symboli.
Sitten ongelmat alkoivat kasaantua. Tuotanto jäi tavoitteista, kustannukset nousivat ja ympäristöongelmat nousivat otsikoihin. Erityisesti kipsisakka-altaiden vuodot vuosina 2012 ja 2013 muuttivat hankkeen julkisen kuvan lähes yhdessä yössä.
Monelle suomalaiselle Talvivaarasta tuli ympäristökatastrofin synonyymi.
"Olisi voinut mennä toisin"
Perä ei kiistä epäonnistumisia.
– Kylllä asiat olisivat voineet mennä toisinkin.
Talvivaaran konkurssin jälkeen valtio otti toiminnan haltuunsa ja myöhemmin syntyi Terrafame. Nykyisin Sotkamon kaivos on yksi Euroopan merkittävimmistä nikkelin ja akkukemikaalien tuotantolaitoksista.
Monet kaivosalan asiantuntijat ovatkin myöhemmin arvioineet, että Perän alkuperäinen ajatus oli oikea, vaikka toteutus kohtasi vakavia ongelmia.
Perä itse tuntuu ajattelevan samoin. Hänen puheestaan ei kuulu katkeruutta, mutta ei myöskään tarvetta kirjoittaa historiaa uusiksi.
Pitkä tie oikeussaleissa
Talvivaaran romahduksen jälkeen Perä joutui vuosiksi oikeusprosessien keskelle.
Kun asiasta kysytään, vastaus on rauhallinen, mutta paljastaa myös väsymystä.
– Jos erilaisia prosesseja on käynnissä vuodesta 2011, se on aika pitkä aika. Jossakin vaiheessa ne voisivat vaikka loppua.
Vuosien aikana Talvivaara on ollut yksi Suomen seuratuimmista yritystarinoista. Sen ympärillä on käyty oikeudenkäyntejä, viranomaistutkintoja ja loputonta julkista keskustelua.
Perälle kyse on ollut vuosikymmenen mittaisesta maratonista.
– Ensimmäinen päivä on aina pahin, mutta kaikkeen oppii suhtautumaan, hän toteaa.
Päätökset tehdään olemassa olevala tiedolla
Mitä tekisit nyt toisin?
Kysymys on sellainen, jonka Perä kertoo kuulleensa ennenkin. Ehkä juuri siksi vastaus tulee nopeasti.
– Paljon asioita tekisin toisin.
Hetken tuumattuaan Perä kuitenkin tarkentaa lausuntoaan.
– Sen hetkisellä tiedolla en kuitenkaan usko, että kovinkaan monta päätöstä olisi tehty eri tavalla.
Perä sanoo, että johtamisen vaikeus on siinä, että päätökset tehdään aina puutteellisella tiedolla.
– Päätökset pitää tehdä sillä parhaalla tiedolla, mikä sillä hetkellä on olemassa. Sitä, mitä tiedetään myöhemmin, ei silloin tiedetä.
Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta samalla se tiivistää koko Talvivaaran tarinan. Jälkiviisaus on helppoa, mutta miljardiluokan investointien keskellä päätöksiä tehdään epävarmuuden vallitessa.
Hiljaisempi elämä
Julkisuudessa Perä näkyy nykyään harvoin. Hän ei ole television vakiovieras eikä taloussivujen kestositaatti. Kun häneltä kysytään nykyisestä elämästä, vastaus on ehtaa Perää.
– Olen lähinnä vaimoni ja lasteni kritiikin kohteena, hän sanoo pilke silmäkulmassa.
Vaikka Talvivaaran vuodet ovat jääneet taakse, kaivosala ei ole kadonnut Perän elämästä.
– Olen konsultoinut erilaisia kaivos- ja rahoitushankkeita. En niinkään Suomessa, vaan Saksassa, Englannissa ja Afrikassa.
Mies, joka jää Suomen teollisuushistoriaan
Pekka Perän asema suomalaisessa elinkeinoelämässä on poikkeuksellinen.
Harva yritysjohtaja on ollut samaan aikaa yhtä suurten odotusten kohteena ja yhtä kovan arvostelun keskellä. Harvan nimi yhdistyy yhtä vahvasti yhteen ainoaan hankkeeseen.
Talvivaarasta tuli aikanaan symboli rohkealle suomalaiselle teolliselle kunnianhimolle. Myöhemmin siitä tuli varoittava esimerkki suurhankkeiden riskeistä. Nykyisin samasta kaivoksesta on kasvanut tärkeä osa eurooppalaista akkuteollisuutta.
Perän oma suhtautuminen näyttäytyy vuosien jälkeen yllättävän tyynenä. Katkeruutta ei juuri kuulu. Sen sijaan mukana on ripaus huumoria, jota hän tarjoaa heti keskustelun ensimmäisissä sekunneissa.
Kun vuosikymmenten mittaista yritystarinaa, oikeusprosesseja ja julkista myrskyä yrittää tiivistää yhteen lauseeseen, Perä näyttää löytäneen oman mittarinsa sille, onko päivä lähtenyt hyvin käyntiin.
– Aamulla suoli toimi, niin siinä se on.
Voit katsoa koko Suomi Äreenä -keskustelun MTV Katsomossa
