Toimi näin, kun lapsi on pettynyt tai vihainen – psykologit listasivat 5 käytännön ohjetta

Asiantuntijat kertovat Today-sivuston haastattelussa, mitä aikuinen voi tehdä huomatessaan lapsen olevan pettynyt ja turhautunut.

– Lapseni ovat aika pieniä, joten heistä voi tuntua isolta moni sellainen asia, joka meidän vanhempien mielestä ei sitä ole, sanoo psykologian apulaisprofessori Lauren Quetsch Arkansasin yliopistosta.

Lue myös: Kaisa huusi ja piti mykkäkoulua taaperolleen – "Oli niin järkyttävä raivo, ettei tuntunut turvalliselta olla hänen lähellään"

Quetsch kuvailee 7-vuotiaan tyttärensä olevan eloisa ja kilpailuhenkinen. Tyttö turhautuu, jos ei onnistu jossain ensi yrittämällä. Quetsch kertoo, että tällä meni jonkin aikaa oppia pyöräilemään.

Psykologi Kathryn Hecht kertoo Today-sivustolle, että hänen 2-vuotias tyttärensä kohtaa päivittäin erilaisia pieniä haasteita. Tyttö on saattanut esimerkiksi kuulla yöllä pelottavia ääniä huoneestaan. 

Tällaiset voivat tuntua pikku jutuilta, mutta Hecht kertoo suhtautuvansa niihin samoin kuin jos kyseessä olisi isomman lapsen haaste. 

Lue myös: Pelaaminen tekee lapsista fiksumpia

Näin professori toimii oman lapsensa kanssa

Psykologian tohtori ja Vanderbiltin yliopiston apulaisprofessori Kathryn Humphreys hyödyntää vastaavanlaisissa tilanteissa omia tutkimuksiaan siitä, mikä on paras tapa reagoida, kun lapsi ilmaisee vahvoja tunteita. Avaintekijöitä ovat lohduttaminen, eläytyminen tämän tunteisiin sekä lapsen tunteiden validointi.

Kun Humphreysin 8-vuotias tytär ei läpäissyt uimatestiä, äidin vastaus lapselle oli jotakuinkin tällainen: 

– Näen, että olet poissa tolaltasi ja pettynyt, kun et päässyt testistä läpi. Se on ymmärrettävää, koska harjoittelit kovasti ja halusit uida itse.

Lisäksi Humphreys ehdotti lapselleen, että tämän kannattaisi jatkaa harjoittelua ja yrittää uudelleen viikon kuluttua. Näin tyttö teki ja läpäisi kokeen.

– Vaikka hän ei olisi onnistunut, toivon hänen kehittävän kykyä hallita tunteitaan takaiskujen jälkeen ja jatkamaan sitkeästi yrittämistä itselleen tärkeissä asioissa, hän sanoo.

Ohje numero 1: Kerro, että ymmärrät

Aivan ensimmäiseksi asiantuntijat suosittelevat tunteiden validointia. Jos huomaat lapsesi olevan turhautunut tai pettynyt, kerro ymmärtävästi hänen tunteensa.

Psykologian professori Shannon Dorsey Washingtonin yliopistossa kertoo Todaylle esimerkin omasta elämästään. Hän sai tietää, että hänen 9-vuotiaalla pojallaan oli hankaluuksia joidenkin luokkakaveriensa kanssa. Poikaa nimiteltiin ja hänet jätettiin ulkopuolelle. 

Aluksi Dorsey kysyi pojaltaan avoimia kysymyksiä siitä, mitä oli meneillään. Hän myös kertoi lapselleen, että ymmärsi, miksi lapsi oli surullinen, loukkaantunut ja vihainen.

– Huolehdi siitä, että kuuntelet ennen kuin yrität ratkaista ongelman, hän sanoo.

Lue myös: Supernanny antaa vanhemmille vinkit arkiaamuista selviytymiseen – "Lapsen tarkoitus ei ole joka aamu vetää vanhempien pinnaa kireälle"

Psykologiaan erikoistunut apulaisprofessori Angela Narayan Denverin yliopistosta lisää, että vanhemmat ei aina pysty ratkaisemaan lapsen ongelmaa.

– Aikuiset eivät aina voi korjata asioita, jotka tuottavat lapselle pettymyksen.

– Yleensä yritän auttaa lapsia ymmärtämään, että joskus asiat jäävät toteutumatta jonkin muutoksen vuoksi, emmekä voi aina hallita niitä.

Narayan antaa esimerkin omasta elämästään. Hänen 4,5-vuotias poikansa pettyi kesällä muutaman kerran siitä, että uintisuunnitelmat muuttuivat sään takia.

– Ilman ongelmanratkaisuakin pitkälle päästään jo sillä, että aikuinen ymmärtää, miltä lapsesta tuntuu ja että hän viestii sen lapselle. Että hei, huomaan, että olet surullinen ja pettynyt ja näen, että se on tosi vaikeaa.

Alla olevalla videolla supernanny Piia Penttalan simppeli vinkki kiukuttelevan lapsen kanssa toimimiseen. Juttu jatkuu videon alla.

Ohje numero 2: Vastusta halua ratkaista tilanne heti

Asiantuntijoiden mukaan huoltajien olisi hyvä myös tunnistaa oma halunsa ratkaista asia saman tien. Joskus lapsen kannalta voi olla parempi vastustaa sitä.

Esimerkin omasta elämästään kertoo psykologi Becky Lois. Kun hän sai tietää 8-vuotiaansa poikansa olevan tyytymätön kesäleirillä, hän soitti saman tien paikan päälle ja yritti korjata tilanteen. Kun se ei heti tuottanut tulosta, hän piti tuumaustauon ja päätti lopulta olla tekemättä mitään.

Spontaanin reaktionsa jälkeen Lois tuli siihen tulokseen, että lapselle voisi olla hyötyä siitä, että tämä joutuisi jatkamaan uuden ja jossain määrin epämukavan tilanteen parissa olemista.

– Emme halua lastemme kärsivän tai joutuvan käymään läpi vaikeita asioita. Lasta voi kuitenkin hyödyttää se, että hän joutuu hieman venymään ja miettimään, miten hän selviää jostain, mikä ei tunnu superhelpolta. 

– Näiden taitojen kehittäminen on paljon hyödyllisempää kuin se, että lapsia suojellaan, Lois sanoo.

Tämä ei tarkoita, että lapsi jätettäisiin heitteille. Jos kyseessä on hyvin stressaava tilanne tai vaara, huoltajien pitää mennä väliin. Kuten Hecht asian ilmaisee, ideana on, että ei heti sännätä suojelemaan lasta ikään nähden sopivilta haasteilta.

Lue myös: Miten nuorison saisi lukemaan? Asiantuntijat kertovat ratkaisevat seikat: "Jos se onnistutaan saamaan lukukokemuksesta..."

Ohje numero 3: Auta heitä kestämään vaikeita tunteita

Asiantuntijoiden mukaan paras tapa auttaa lasta vaikeiden tunteiden kanssa riippuu siitä, miten intensiivisistä tunteista on kyse ja miten lapsi niitä ilmaisee.

– Jos hän on todella turhautunut, ei puhuminen välttämättä auta, sanoo psykologian apulaisprofessori Lauren Quetsch.

Quetsch kohtaa työssään lapsia, joilla on autismikirjon häiriöitä tai joilla on todettu jonkinlaista häiriökäyttäytymistä. 

Näissä tilanteissa hän yrittää usein auttaa lapsia keskittymään siihen, että he ikään kuin "hengittäisivät tilanteen läpi". Hän huomauttaa, että lasten ei välttämättä tarvitse tuntea oloaan paremmaksi, mutta heille on hyvä muistuttaa, että ei ole hyväksyttävää huutaa tai ilmaista vihaansa toisille satuttamalla muita.

– Se, että lapsille annetaan mahdollisuus istua negatiivisten tunteiden äärellä, on heille valtava oppimisen kasvun paikka. Jokainen joutuu joskus kokemaan negatiivisia tunteita kuten turhautumista, vihaa tai pettymystä.

Psykologi Kathryn Hecht on samaa mieltä. 

– Tavoitteeni vanhempana ei ole hankkiutua eroon tunteista. En aina välttämättä yritä ratkaista kokemusta, koska en halua suhtautua kuin kyseessä olisi hätätilanne, hän sanoo.

Hechtin mukaan tällöin vanhempi voi vahingossa viestittää lapselle, että vahvat tunteet olisivat jotenkin vaarallisia tai että lapsi ei voisi pärjätä tunteidensa kanssa itse.

Ohje numero 4: Tarjoa apua tunteiden uudelleenkehystämiseen tai käsittelemiseen

Kun lapsi on siihen valmis, kysy, haluaako hän apuasi ratkaisujen pohtimiseen ja kysy niin sanottuja avoimia kysymyksiä. Quetsch vinkkaa, että näitä voivat olla esimerkiksi "mikä tuntui sinusta tosi vaikealta" ja "miksi se tuntui tosi vaikealta".

Tämän jälkeen hän usein tiedustelee lapsiltaan, mitä he sillä hetkellä kaipaavat. Haluaisivatko he halin tai kaipaavatko konkreettisempia ratkaisuita?

Hieman isompien lasten kohdalla hän suosittelee näitä kysymyksiä: Mitä ratkaisuja olet jo kokeillut? Miten ne toimivat? Mitä muita juttuja voisimme kokeilla?

– Näin se ei kuulosta siltä, että hylkäisit heidät vaikeuksien keskellä, mutta et myöskään heti korjaa asioita heidän puolestaan, hän selittää.

Apulaisprofessori Angela Narayan sanoo, että lapsen kanssa kannattaa tarkastella tapahtunutta jälkikäteenkin. Voit tuoda ilmi, miten paljon paremmin hän nyt voi ja kertoa, miten tähän parempaan tilanteeseen päästiin.

– Näin lapselle kerrytetään luottamusta itseensä siinä, että hänellä on keinoja parantaa tilannetta sen sijaan, että luottaisi aikuisen korjaavan asian hänen puolestaan.

Lue myös: Tämä on uusperhe-elämän ydinmoka: "Kaikista pahin virhe"

Ohje numero 5: Älä tuputa apuasi, jos lapsi ei halua sitä

Psykologi Becky Lois sanoo, että isommat lapset kaipaavat enemmän autonomiaa ja itsenäisyyttä. Saattaa olla niinkin, että he eivät enää kerro tuntemuksistaan vanhemmilleen vaan kääntyvät mieluummin kaveriensa puoleen.

Loisin suositus on, että ongelmien ratkaisemisen sijaan huoltajat keskittyvät tällaisessa tapauksessa enemmän jälkikasvunsa tunteiden validointiin ja normalisointiin.

– Vaikka haluaisit kovasti ratkaista ongelman, varttuessaan lapset todennäköisesti suhtautuvat välinpitämättömästi vanhempiensa antamiin ratkaisuehdotuksiin, hän sanoo.

– Kun lapset kasvavat isommiksi, meidän pitää olla todella varovaisia noiden ehdotusten kanssa, jos lapset eivät niitä pyydä.

Hecht ottaa tässä vielä suoraviivaisemman lähestymistavan.

– En edes yritä puhua heille ongelman ratkaisemisesta, hän sanoo.

Ensin hän kertoo lapselleen ymmärtävänsä, miksi tämä tuntee niin kuin tuntee. Sen jälkeen hän ottaa henkisen askelen taakse päin ja kysyy, miten lapsi aikoo ratkaista ongelman. 

Hänen mukaansa näin lapselle ilmaistaan, että vanhempi luottaa hänen hoitavan tilanteen itse.

Lue myös: Tällaisiin ongelmiin koululaiset törmäävät sosiaalisessa mediassa

Aina nämä ohjeet eivät toimi

Samalla on hyvä muistaa, että nämä strategiat eivät toimi joka kerta. 

– Kaikki vanhemmat tekevät virheitä, Hecht sanoo.

– Sanomme esimerkiksi vääriä asioita, huomioomme herpaantuu lapsen pyytäessä apua tai turhautuneina puhumme liian jyrkästi.

Hecht sanoo, että tällaisissa tilanteissa aikuisen on tärkeää tunnustaa omat puutteensa ja pyytää anteeksi. 

Lisäksi pitää olla kärsivällinen. Voidaan tarvita useampikin keskustelu ennen kuin lapsi on valmis siirtymään esimerkiksi ongelmanratkaisun vaiheeseen.

– Et välttämättä saa välitöntä vastausta mainittuihin keinoihin. Tarvitaan aikaa ja treenaamista, hän toteaa.

Katso myös video: Saako lapseni leikkiä toisen kerrostalon pihalla? 

Lue myös: Tutkijat selvittivät, tunnistaako pieni lapsi koiran vihaisen ilmeen – "Arvioivat usein väärin"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: Today