Aivotutkija ja kirjavinkkaaja kertovat, mitä aivoissa tapahtuu, kun luemme ja miten nuorison voisi innostaa kirjojen äärelle.
Kansainvälisen lukutaitopäivän kunniaksi Uutisaamussa keskusteltiin siitä, miten lukeminen vaikuttaa aivoihin ja miten lapset ja nuoret saadaan kiinnostumaan lukemisesta.
Aiheesta olivat keskustelemassa aivotutkija ja professori Minna Huotilainen sekä kirjailija Sini Helminen, joka käy kouluissa vinkkailemassa oppilaille kiinnostavista kirjoista ja herättelemässä heitä lukemisen äärelle.
Lue myös: Älä tee tätä virhettä jälkikasvusi kiukutellessa – "Jos lapsi huutaa sinulle...."
Aivoissa tapahtuu lukiessa kaikenlaista
Se, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu hänen lukiessaan, riippuu Huotilaisen mukaan hyvin paljon siitä, mitä ihminen tuntee silloin. Ensinnäkin on paljon lukemiseen liittyviä prosesseja, kun tunnistetaan kirjaimia ja sanoja ja haetaan muistista niiden merkityksiä.
Eräs tietty asia on Huotilaisen mukaan kaikkein tärkein.
– Jos lukeminen tuntuu kiinnostavalta ja innostavalta, silloin se on myönteinen kokemus, joka vahvistaa aina seuraavaa lukukokemusta, hän sanoo.
Huotilainen sanoo, että lukeminen voi tuntua myös todella takkuiselta.
– Voi tuntua myös siltä, että mikä mussa on vikana, kun en osaakaan lukea yhtä nopeasti kuin muut tai että en pysty keskittymään tähän. Silloin tulee myös kielteisiä lukukokemuksia.
Lue myös: Onko tytöillä ja pojilla samanlaiset mahdollisuudet koululiikunnassa? "En mä voi ku mä oon tyttö" – tätä mieltä ovat liikunnanopettajat
Myönteinen kokemus ei juurikaan riipu lähteestä
Aivotutkija Huotilainen kertoo, että aivojen kannalta myönteinen kokemus näyttää hyvin samanlaiselta riippumatta siitä, mistä tämä kokemus tulee. Lähteenä voi olla lukeminen, Netflix, TikTok tai jokin muu.
– Jos se onnistutaan saamaan lukukokemuksesta, se aina vetää lasta lukemaan enemmän.
Huotilaisen mukaan lukuhetkellä vallitseva myönteinen tunnelma tehostaa myös oppimista.
Etenkin aiheet ratkaisevia lukuinnon kannalta
Kirjailija Sini Helminen toimii kirjavinkkaajana eli hän käy kouluissa antamassa lukuvinkkejä.
Helminen toteaa, että jos aikuiset vain korostavat lukemisen olevan todella hyödyllistä ja kehottavat lukemaan jotain, koska siitä on tulevaisuudessa hyötyä, mutta katsovat itse Netflixiä, ei se mene kauhean hyvin perille. Hänen mukaansa oma innostus vaikuttaa todella paljon.
Lisäksi lasten ja nuorten lukuinnon kannalta todella tärkeä merkitys on Helmisen mukaan tarinoilla. Artikkelin alusta löytyvällä videolla hän paljastaa myös, millaiset aiheet nuorempaa kohdeyleisöä yleensä kiinnostavat.
– Lapset ja nuoret eivät lue jotain, koska se on hyödyllistä, vaan siksi, että se on hauskaa tai sen takia, että saavat sieltä tarinoita, hän selittää.
Helminen toteaa myös, että samoja tarinoita voi saada Netflix-sarjoista tai elokuvista ja usein samat kertomukset ovatkin monessa muodossa. Helminen sanoo, että erilaiset tavat kertoa tarinoita eivät ole keskenään vihollisia.
Kirjavinkkaajana toimiva Helminen kertoo käyttävänsä apuna elokuvien trailereita ruokkiakseen lasten ja nuorten kiinnostusta. Kun tarinasta ollaan kiinnostuneita, halutaan lukea ja kokea se monella tavalla.
Haastattelussa kerrotaan myös, onko aivokemioiden kannalta väliä, millaista tekstiä lukee. Entä onko TikTokin kaltaisista nopean median alustoista ollut aivoille katastrofaalista haittaa, kun lukeminen on vähentynyt? Katso video artikkelin alusta.