Pitäisikö lapselle antaa rahaa koulumenestyksestä vai ei? Otimme selvää, mitä asiantuntijat ajattelevat.
Pian on todistustenjaon aika ja monessa kodissa saatetaan pohtia, onko oikein palkita lapsi todistuksesta rahalla. Asiantuntijapsykologi Heini Järvinen Mehiläisestä on sitä mieltä, että näin voi aivan hyvin tehdä.
– Minun on todella vaikea löytää perusteita sille, miksi ei voisi palkita, hän sanoo.
Lue myös: Opettaja Saija kertoo, mitä Suomen kouluissa oikeasti tapahtuu: "Isoin haaste meillä aikuisilla on huomata kaikki se hyvä"
Tärkein on viesti
Järvisen mukaan olennaisen tärkeää rahapalkitsemisessa on viesti: mitä kerrot lapselle syyksi sille, että haluat antaa rahaa todistuksesta?
Järvisen mukaan tärkeintä on viestiä lapselle se, että raha on palkkio kovasta yrittämisestä ja tekemisestä.
– Kertoisi, että huomaan, että olet tehnyt tosi paljon töitä tänä vuonna tämän eteen, että olet saanut numeroita nostettua ja että arvostan yrittämistäsi, hän havainnollistaa.
Joku on saattanut haluta vuoden aikana nostaa numeroitaan päästäkseen esimerkiksi haluttuun jatko-opiskelupaikkaan.
Kun lapsi on herkkä, kovistelu ja huutaminen eivät auta. Juttu jatkuu videon alla.
3:18
Itseään kohtaan vaativat lapset
Osa lapsista ja nuorista on hyvin vaativia omaa koulumenestystään kohtaan. Tällöin vanhemmalta vaaditaan pelisilmää ja rahapalkkion yhteydessä välitetyn viestin merkitys voi jopa korostua.
– Vanhempi joutuu ehkä miettimään, haluanko palkita rahalla tästä, kun lapsi jo muutenkin käyttää kauheasti voimavaroja ja aikaa koulunkäyntiin. Että onko tämä viesti oikea vai väärä, jonka välitän sillä, että annan vielä rahaa siitä, että kaikki on kymppejä.
On hyvin tärkeää viestiä lapselle tai nuorelle, että rakkaus ja välittäminen eivät ole numeroista kiinni. Asian voi ilmaista esimerkiksi tähän tapaan:
– Että hei tiedän, että sinulle on todella tärkeää saada hyviä numeroita ja että olet tehnyt niiden eteen paljon töitä. Ja haluan palkita sinut hienosta todistuksesta, mutta samalla tiedäthän, että olet minulle todella tärkeä huolimatta siitä, millainen todistus on.
– Viestii ikään kuin arvostuksen siinä samalla lapselle niin, että viesti ei jää lapselle sellaiseksi, että koska sain rahaa, tämä on se, mitä multa odotetaankin.
Lue myös: MLL: Kesälomien lähestyessä eräs vanhempien huoli korostuu
Pitäisikö kertoa rahapalkkiosta etukäteen?
Entä onko parempi kertoa lapselle aikomuksesta palkita tämä rahalla etukäteen jo ennen kuin koulunumerot on nähty, eikä mahdollista maksettavaa rahaa vielä tiedetä?
– Palkkio olisi hyvä kytkeä tehtyyn työhön, Järvinen miettii.
– Jollekin toiselle seiskan keskiarvo voi olla rimanalitus ja toiselle tosi hyvä suoritus. Siksi ajattelen, että ei ole niin väliä, kertooko siitä tokarin nähtyään tai sitä ennen.
Tärkeintä on Järvisen mukaan edelleenkin se, että kerrotaan palkitsemisen syistä. Näiden syiden tulisi myös olla liitettynä tehtyyn työhön eikä niinkään siihen, mikä numero sen työn lopputulema on.
Lapsen iällä ei ole niin väliä
Lapsi tarkoittaa toki käsitteenä hyvin monen ikäisiä. Järvinen ei näe perusteita sille, että jonkun tietyn ikäiselle lapselle ei voisi antaa rahaa lahjaksi. Alakouluikäisetkin hankkivat rahalla itselleen tärkeitä asioita.
– Ajattelen, että sillä ei olisi niin kauheasti merkitystä, onko se lahja raha vai joku uusi huppari tai muu tavara.
Jos ei halua palkita lasta rahalla, voi pohtia muitakin vaihtoehtoja, kuten jotain kivaa tekemistä yhdessä. Yksi vaihtoehto voisi olla se, että mennään yhdessä kahville tai syömään.
Lue myös: Seitsemän haitallista ilmaisua: Ethän sano näin lapsellesi?
Jokainen perhe voi päättää itse
Vanhemmuuden tuen asiantuntija Anna Puusniekka Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kertoo sähköpostitse, että on jokaisen vanhemman ja perheen valinta, palkitaanko lapsi rahalla vai ei. Mikään tapa ei ole toista parempi vaan ne ovat jokaisen perheen omia arvo- ja kasvatusvalintoja.
– Yksi vanhempi voi ajatella, että kouluasiat on hoidettava joka tapauksessa, eikä hyvistä arvosanoista makseta. Toinen vanhempi taas saattaa ajatella, että korostaa opiskelemisen tärkeyttä palkitsemalla lasta rahalla.
Aina ei ole varaa rahapalkintoon
Puusniekka muistuttaa, että rahalla palkitseminen voi olla haastavaa tai mahdotonta, jos perheessä on taloudellisesti tiukkaa. Lapsesta tai nuoresta voi tuntua epäreilulta, jos palkitsemista tietyistä arvosanoista tehdään yhdessä kohtaa ja toisessa ei.
– Vähintäänkin rehellinen keskustelu aiheesta kannattaa käydä, jos perheen taloudellinen tilanne muuttuu tai muusta syystä vanhempi alkaa toimia toisin.
Lapsi useimmiten tottuu siihen, että arvosanoista ja todistuksesta saa rahaa. Puusniekan mukaan on hyvä miettiä asiaa pitkällä tähtäimellä, sillä saavutetuista eduista on usein vaikea luopua.
Eihän raha ole ainoa kannustin?
Tärkeää lapsen koulumenetyksestä palkitsemista harkitessa on pohtia, onko vanhempi rahapalkkion lisäksi osoittanut myönteistä suhtautumista kouluun ja lapsen opiskeluun, jotta rahallinen palkitseminen ei jäisi ainoaksi kannustimeksi.
Myös Puusniekka kehottaa pohtimaan perusteluita: halutaanko lapsi palkita nimenomaan hyvien tai tiettyjen numeroiden saavuttamisesta vai siitä, että hän on tehnyt koulutyötään sinnikkäästi ja yrittänyt parhaansa?
– Tällainen sinnikkyys ja parhaansa yrittäminen ei välttämättä näy suoraan "hyvinä" arvosanoina.
Puusniekka muistuttaa, että jokainen lapsi on erilaisilla valmiuksilla varustettu yksilö. Hyvä on pohtia sitäkin, että jos samassa perheessä on lapsi, jolle koulu on helppoa ja toinen, jolle vaikeaa, olisiko oikein palkita molempia tietyistä tai samoista arvosanoista.
Lue myös: Paljonko rahaa valmistujaislahjaksi yleensä annetaan?
"Se kukka kasvaa, jota kastellaan"
Puusniekka on Järvisen kanssa samaa mieltä siitä, että tärkeintä on lapsen huomioiminen ja kehuminen myös kouluasioissa.
– Useimmiten lapsen toimintaa saa ohjattua toivottuun suuntaan huomioimalla lapsessa ja tämän toiminnassa kaikkea myönteistä. Myönteinen huomioiminen voi olla niin sanallinen kehu tai kiitos kuin peukku tai harkittu palkitseminen.
Hän muistuttaa myös, että usein kokeiden ja lukukausitodistusten arvosanoihin vaikuttaa moni asia, eivätkä ne ole ihan loppuun asti lapsen omissa käsissä. Esimerkiksi matematiikan kokeessa on voinut tulla pieniä tarkkuusvirheitä ja siksi arvosana on odotettua matalampi.
– Tämän ei kuitenkaan pitäisi viedä pois sitä arvoa, joka on lapsen yrittämisellä ja sinnikkyydellä kouluvuoden mittaan.
Puusniekka kehottaa myös rahalle vaihtoehtoja miettiessä pohtimaan, mistä juuri tämä lapsi tai nuori pitää.
– Kannattaa käyttää tässä mielikuvitusta: mikä on meidän perheellemme ja juuri tälle lapselle tai nuorelle mieleinen?
Katso myös: Näin vanhempi voi vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä
1:14