Kun syyhyvoiteissa ilmeni saatavuushäiriöitä, Vaasassa valmistettiin lisää voidetta 3D-tulostimella. Teknologian kehittänyt suomalaisyritys tähtää parempaan lääkehuoltovarmuuteen.
Kun syyhy oli yltymässä Suomessa epidemiaksi viime keväänä ja syyhylääkkeet loppuivat apteekeista, Vaasan Hietalahden apteekissa alkoi 3D-tulostin ruksuttaa.
Tulostuksen päätyttyä syyhyvoidetta oli jälleen saatavilla, vaikka tuotteessa oli yleisesti laajoja saatavuushäiriöitä sen nousseen kysynnän vuoksi.
Lääkkeiden 3D-tulostus mahdollistaa ex tempore -lääkkeiden valmistuksen apteekeissa ja sairaala-apteekeissa jopa 75 prosenttia nopeammin kuin käsityönä.
Suomessa ex tempore -lääkkeitä valmistetaan lääkärin määräämään reseptin mukaan sellaisissa tilanteissa, joissa myyntiluvallista lääkettä ei ole tarjolla potilaalle.
Lääkkeen teko käsityönä on hidasta
Vielä iso osa ex tempore -lääkkeistä valmistetaan hitaana ja inhimillisille virheille altistavana käsityönä.
Käsityönä lääkkeiden valmistus voi viedä varttitunnista jopa kuuteen tuntiin saakka.
– Nykyiset valmistusmenetelmät ovat aika vanhoillisia. Esimerkiksi mortteli on edelleen käytössä. Teknologiallamme lääkkeiden ex tempore -valmistus tuodaan tälle vuosituhannelle, CurifyLabs-yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja Charlotta Topelius kertoo.
Näin tulostettu lääke syntyy
CurifyLabs on suomalaisyritys, joka on kehittänyt nelivaiheisen automatisoidun teknologian räätälöityjen lääkkeiden valmistusta varten.
Teknologiaan kuuluvat valmiit lääkeaineita kantavat apuaineseokset, joihin lääkeaineet sekoitetaan automatisoidulla tekniikalla apteekeissa.
Sekoitettu lääkeaineseos siirretään lääketulostimeen, jonka ohjelmisto määrittelee tablettiin, filmiin, suppoon tai vaginapuikkoon tarkan annostelun lääkettä.
Lääkkeiden tulostus tapahtuu suoraan pakkausmateriaaliin, joka seuraavassa vaiheessa suljetaan tiiviisti automaattisella sulkijalla.
– Jokainen tulostettu lääkeannos voidaan myös tarkistaa laadun osalta, mikä ei käsityönä valmistettujen lääkkeiden osalta ole mahdollista, Topelius kertoo.
Lue myös: Näin paljon nelihenkisen perheen syyhyn hoito maksaa
Yksilöityjä lääkkeitä geenien mukaan
Kun aiemmin jopa useita tunteja vaatinut käsityö saadaan automatisoitua, apteekeissa ja sairaala-apteekeissa vapautuu työaikaa muuhun. Se puolestaan vaikuttaa räätälöityjen lääkkeiden kustannuksiin.
Toisin sanoen lääkkeiden valmistus 3D-tulostamalla on edullisempaa kuin käsityönä.
Nopeudesta on etua myös potilaille.
– On olemassa lääkemarkkinoita, joissa potilas voi joutua odottamaan viikon ennen kuin saa oikeanlaista lääkettä hoitoonsa. Teknologiallamme valmistusta voidaan nopeuttaa, Topelius kertoo.
Edut eivät rajoitu vain nopeuteen ja kustannustehokkuuteen vaan myös potilaiden yksilöllisempään lääkehoitoon.
Esimerkiksi lapsille ei aina löydy valmiiksi sopivan pieniannoksista valmistetta markkinoilla olevista lääkkeistä. Aikuisille tarkoitettujen tablettien jakaminen esimerkiksi viiteen täsmälleen yhtä suureen osaan on vaikeaa.
– Jos lapsella havaitaan esimerkiksi syöpä, lääkitys siihen on olemassa, mutta annoskokoa pitää räätälöidä. Räätälöinti on mahdollista teknologiallamme.
– Tilanne voi olla myös vaikkapa se, ettei potilas pysty nielemään valmista lääkettä. Tällöin lääke täytyy räätälöidä helpommin nieltävään muotoon esimerkiksi suussa sulavaksi tabletiksi tai filmiksi, CurifyLabsin teknologiajohtaja ja perustaja Niklas Sandler Topelius kertoo.
Tulevaisuudessa 3D-tulostus mahdollistaa lääkkeiden muokkaamisen entistäkin yksilöllisimmiksi kunkin potilaan mukaan.
– Tulevaisuudessa lääkkeitä pystytään räätälöimään todella potilaskohtaisesti geenitiedon perusteella, Sandler Topelius kertoo.
Lue myös: Markon masennus parani myssyhoidolla
Tavoitteena vähentää riippuvuutta lääketuonnista
Tällä hetkellä yrityksen suurimmat markkinat ovat Yhdysvalloissa ja Euroopassa, mutta yrityksen tavoitteena on, että myös yhä useammassa suomalaisapteekissa siirryttäisiin lääkkeiden käsityövalmistuksesta 3D-tulostamiseen.
3D-tulostaminen lisää yrittäjien mukaan Suomen lääkehuoltovarmuutta.
– Saatavuushäiriötilanteessa tätä teknologiaa voi hyödyntää myös lääketeollisuuden puolella eli myös massatuotanto olisi mahdollista, jos sille tulisi tarvetta, Sandler Topelius korostaa.
Huoltovarmuuskeskuksesta kerrotaan, että Suomen lääketuonti on edelleen pitkälti riippuvaista Kiinasta ja Intiasta. Sama tilanne on koko Euroopassa.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovatkin maailmanlaajuinen ongelma, jotka koskettavat myös Suomea.
Vuonna 2024 Fimea sai lääkeyrityksiltä 2 676 lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitusta.
– Mielestäni olisi tosi tärkeää, että Euroopassa ja Suomessa voimme seisoa omilla jaloillamme lääkevalmistuksessa, jotta pystymme takaamaan potilasturvallisuuden silloinkin, kun jossain lääkevalmisteessa on saatavuushäiriöitä, Topelius huomauttaa.
Lue myös: Lääketieteen sukupuolivinouma vaarantaa naisten terveyden ja talouden
Lue uusimmat lifestyle-jutut!
Lähteet: Fimea