Kuinka monta kuppia kahvia päivässä kannattaa juoda, onko aamukahvi terveellisempää ja piristääkö kahvi oikeasti? Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm vastaa.
Kansainvälistä kahvipäivää vietetään 1. lokakuuta. Suomessa kahville riittää ystäviä, sillä suomalaiset kuuluvat maailman eniten kahvia juoviin kansoihin.
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kertoi MTV Viiden jälkeen -ohjelmassa syyskuussa, mitä tutkimuksista tällä hetkellä tiedetään kahvin terveysvaikutuksista.
Kokosimme kahvipäivän kunniaksi viisi faktaa, jotka kahvinjuojan kannattaa tietää.
1. Montako kuppia päivässä?
Kuinka monta kuppia kahvia päivässä sitten kannattaa juoda? Fogelholmin mukaan vastaus riippuu hieman siitä, mitä terveysvaikutusta tarkastellaan.
Myönteisiä yhteyksiä sairastumisriskeihin on havaittu, kun kahvia juodaan noin neljä kupillista päivässä.
– Jopa neljä tämmöistä on ihan okei. Neljä kupillista näyttäisi olevan ihan hyvä suositus, Fogelholm demonstroi kahvimuki kädessään.
Myös kahvikupin koolla on tietysti väliä. Isoista mukeista puhuttaessa voidaan määrää vähentää noin 2–3 mukilliseen.
Raskaana oleville Fogelholm ei suosittele vastaavaa määrää, sillä runsas kahvinjuonti voi vaikuttaa sikiön kasvuun.
Lue myös: Kuinka monta kuppia kahvia kannattaa juoda päivässä?
2. Onko suodatinkahvi paras valinta?
Onko väliä, millaista kahvia juo?
Fogelholmin mukaan tutkimustietoa on erityisesti perinteisestä suodatinkahvista. Syy on yksinkertainen: monet kahvin terveysvaikutuksia selvittäneet pitkittäistutkimukset ovat käynnistyneet jo 10–20 vuotta sitten, jolloin suodatinkahvi oli tavallisin vaihtoehto.
Esimerkiksi automaattikahvista tutkimustietoa on siksi huomattavasti vähemmän.
– Suodatinkahvi on se yleisin, mitä on käytetty 10–20 vuotta sitten ja voisi sanoa, että sen yhteys terveyteen on varsin myönteinen, Fogelholm totesi.
Kahvin valmistustavalla voi olla merkitystä terveyden kannalta. Suodattamaton kahvi sisältää enemmän kafestolia ja kahveolia, joista erityisesti kafestolin tiedetään nostavan veren kolesterolipitoisuutta. Paperisuodatin nappaa suuren osan näistä yhdisteistä itseensä.
3. Kahvia voi kutsua terveysjuomaksi – tietyin varauksin
Voisiko kahvia kutsua terveusjuomaksi? Fogelholmin mukaan periaatteessa voisi.
Kahvia ei kuitenkaan kannata alkaa juoda vain terveyshyötyjen toivossa.
– Kaikki kahvin terveysvaikutukset saadaan kyllä muutenkin terveellisestä ruokavaliosta. Kahvia ei tarvitse terveyden edistämiseksi juoda.
4. Aamukahvi ei välttämättä olekaan iltakahvia terveellisempää
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että aamulla kahvia juovilla voisi olla pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Fogelholm suhtautuu tulkintaan kuitenkin varauksella.
Hänen mukaansa terveysvaikutusten kannalta kahvin määrä näyttää olevan olennaisempaa kuin se, mihin aikaan vuorokaudesta kahvinsa juo.
Aamukahvin terveyshyötyjä selvittävissä väestötutkimuksissa ongelmana ovat myös niin sanotut sekoittavat tekijät. Aamulla kahvia juovien elämäntavat voivat esimerkiksi muutenkin erota illalla kahvia juovien elämäntavoista.
Lue myös: Onko aamukahvi oikeasti terveellisempää?
5. Mitä enemmän kahvia juot, sitä vähemmän se voi piristää
Kahvi todella piristää, Fogelholm vahvistaa. Vaikutuksen voimakkuus riippuu kuitenkin myös siitä, kuinka tottunut kahvinjuoja on.
– Se piristää sitä enemmän, mitä vähemmän sitä on juonut.
Jos kahvia kuluu esimerkiksi kuusi kuppia joka päivä, herkkyys kofeiinin piristävälle vaikutukselle voi pienentyä.
Täysin kahviin tottumattomalle jo yksi kupillinen voi puolestaan olla melkoinen kofeiiniannos.
Suomalaisten runsas kahvinjuonti on Fogelholmin mukaan ennen kaikkea kulttuurinen kysymys. Kahvi on kuulunut Suomessa pitkään esimerkiksi vieraanvaraisuuteen ja saanut sitä kautta vahvan aseman arjessamme.
