Suomessa ei ole mennyt poliisin tutkintaan ainoatakaan henkilövakoilujuttua tiedustelulakien säätämisen jälkeen. Tiedustelulait tulivat voimaan kesällä 2019, ja ne antoivat suojelupoliisille aiempaa laajempia valtuuksia muun muassa tietoliikennetiedusteluun.
Perinteisessä henkilötiedustelussa vieraan valtion tiedustelu-upseeri voi vaikkapa ystävyyden varjolla rakentaa manipulatiivista yhteyttä kohteeksi valittuun ihmiseen vuosia tai jopa vuosikymmenen ennen kuin pyytää tätä syyllistymään maanpetosrikokseen. Tavoite voi olla esimerkiksi salassa pidettävän tiedon saaminen.
Supo ei voi enää nykyään tutkia itse rikoksia, mutta sen täytyy ilmoittaa poliisille riittävän vakaviin rikoksiin viittaavista löydöksistään. Vakoiluun ja törkeään vakoiluun viittaavat tiedot kuuluvat tuohon joukkoon, mutta supolta ei ole mennyt poliisille tiedustelulakien säätämisen jälkeen lainkaan henkilövakoiluun viittaavia tietoja.
Tilanne ilmeni STT:n keskusrikospoliisille osoittamalla tietopyynnöllä, jonka KRP siirsi supon vastattavaksi.
Tieto tarkoittaa myös, että supon vastatiedustelu ei ole ilmeisesti saanut nykylain ansiosta selville sellaisia henkilövakoiluun viittaavia tietoja, jotka olisivat tapahtuneet ennen tiedustelulakien säätämistä. Supo painotti vielä nykyistä enemmän henkilötiedustelun riskejä ennen koronaviruspandemian puhkeamista.
Vastatiedustelu vetoaa ennaltaehkäisyyn
Suojelupoliisin vastatiedustelun päällikkö Pertti Haaksluoto perustelee henkilövakoilua koskevien ilmoitusten uupumista sillä, että suojelupoliisi pyrkii puuttumaan epäilyttävään yhteydenpitoon jo ennen kuin mitään rikollista on havaittavissa. Hänen mukaansa supo on siis jatkanut samalla toimintamallilla kuin ennen tiedustelulakeja.