Poliisihallituksessa on kaavailtu rikostiedustelulakia, jonka myötä poliisi voisi esimerkiksi käyttää puhelinkuuntelua ja muita salaisia tiedonhankintakeinoja jo ennen varsinaista rikosepäilyä ennaltaehkäisevästi.
– Kyse on nykyisten tiedonhankintavaltuuksien käytöstä, mutta jo astetta aiemmin ja yleisemmällä tasolla kuin tällä hetkellä on mahdollista, sanoo poliisiylitarkastaja Mikko Eränen poliisihallituksesta Rikospaikassa.
Nykyisin näiden ns. kovien tiedonhankintakeinojen käyttö edellyttää sitä, että poliisi tutkii vakavaa rikosta, esimerkiksi henkirikosta tai törkeää huumerikosta, tai pyrkii estämään tietyn rikoksen.
Poliisihallituksessa kirjoitetussa muistiossa todetaan, että "poliisilla tulisi olla kyky tarkkaan säännellyissä tilanteissa ja tarkoituksissa a) ensin hankkia ja b) myöhemmin käsitellä tietoja vakavien rikosten ja muiden sisäisen turvallisuuden vakavimpien häiriöiden ennalta estämiseksi jo astetta ennen kuin ketään voidaan perustellusti epäillä yksilöidystä rikoksesta tai olettaa syyllistyvän sellaiseen. Tämä koskee tilanteita, jossa on tunnistettu mahdollinen turvallisuusuhka."
Siviilitiedustelusta ei tietoa
Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu saivat tiedustelulakien myötä 2019 laajat tiedonhankintavaltuudet, jotka eivät varsinaisesti kohdistu rikostorjuntaan. Poliisi haluaa nyt oman tiedustelulakinsa.
Poliisissa odotettiin, että se olisi saanut rikostiedustelutietoa siviilitiedustelulain myötä suposta, mutta näin ei ole käynyt. Supon ja poliisin väliin pystytetty ns. palomuuri on estänyt tietojen luovutuksen.
"Uhat tiedettävä"
Eräsen mukaan poliisin ennakoimis- ja tiedustelukyky ei voi rakentua toisten viranomaisten varaan.