Asiantuntijan mukaan tiedonvaihto viranomaisten kesken ei ota sujuakseen kaikkialla, vaikka laki oikeuttaisikin lastensuojelun saamaan haluamansa tiedot, esimerkiksi lapsen vanhemman terveydentilasta.
Viime perjantaina poliisi koputti Helsingin Latokartanossa yksityisasunnon oveen. Kukaan ei kuitenkaan tullut avaamaan ovea, minkä vuoksi poliisi rikkoi oven päästäkseen sisään.
Asunnosta löydettiin kaksi vainajaa. Pian selvisi, että asunnossa asunut 37-vuotias nainen oli surmannut 12-vuotiaan poikansa ja sen jälkeen itsensä.
MTV Uutisten tietojen mukaan poliisit ja sosiaaliviranomaiset olivat kyseisessä asunnossa tuttu näky.
Lue lisää: Poliisi oli tuttu näky Latokartanon perhesurmasta epäillyn äidin luona: "Vaimoni kysyi heiltä, mitä pitää tapahtua, että poika saadaan pelastettua"
Herääkin kysymys, miksi tilanne pääsi eskaloitumaan näin järkyttävällä tavalla.
Informaatio ei kulje viranomaisten välillä
Yleisellä tasolla asiaa tarkastellessa yksi juurisyy voi yhä tänäkin päivänä olla se, ettei informaatio kulje eri viranomaisten välillä.
Edelleenkin lastensuojelulla on vaikeuksia saada pyytämiään tietoja terveydenhuollolta, esimerkiksi vanhemman terveydentilasta.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoo MTV Uutisille, että vaikka Suomessa onkin esimerkkejä sujuvasta tiedonvaihdosta, yleisesti sen voi katsoa olevan kovin kirjavaa. Alueellisia eroja on paljon.
on lakiperusteinen oikeus saada pyytämänsä tiedot salassapitosäännösten sitä estämättä tai ilman lapsen vanhempien suostumusta.