Asiantuntijan mukaan tiedonvaihto viranomaisten kesken ei ota sujuakseen kaikkialla, vaikka laki oikeuttaisikin lastensuojelun saamaan haluamansa tiedot, esimerkiksi lapsen vanhemman terveydentilasta.
Viime perjantaina poliisi koputti Helsingin Latokartanossa yksityisasunnon oveen. Kukaan ei kuitenkaan tullut avaamaan ovea, minkä vuoksi poliisi rikkoi oven päästäkseen sisään.
Asunnosta löydettiin kaksi vainajaa. Pian selvisi, että asunnossa asunut 37-vuotias nainen oli surmannut 12-vuotiaan poikansa ja sen jälkeen itsensä.
MTV Uutisten tietojen mukaan poliisit ja sosiaaliviranomaiset olivat kyseisessä asunnossa tuttu näky.
Lue lisää: Poliisi oli tuttu näky Latokartanon perhesurmasta epäillyn äidin luona: "Vaimoni kysyi heiltä, mitä pitää tapahtua, että poika saadaan pelastettua"
Herääkin kysymys, miksi tilanne pääsi eskaloitumaan näin järkyttävällä tavalla.
Informaatio ei kulje viranomaisten välillä
Yleisellä tasolla asiaa tarkastellessa yksi juurisyy voi yhä tänäkin päivänä olla se, ettei informaatio kulje eri viranomaisten välillä.
Edelleenkin lastensuojelulla on vaikeuksia saada pyytämiään tietoja terveydenhuollolta, esimerkiksi vanhemman terveydentilasta.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoo MTV Uutisille, että vaikka Suomessa onkin esimerkkejä sujuvasta tiedonvaihdosta, yleisesti sen voi katsoa olevan kovin kirjavaa. Alueellisia eroja on paljon.
Lastensuojelulla on lakiperusteinen oikeus saada pyytämänsä tiedot salassapitosäännösten sitä estämättä tai ilman lapsen vanhempien suostumusta.
Tietojen antamatta jättäminen onkin lainvastaista toimintaa.
– Edelleenkin näistä tietopyynnöistä kieltäydytään ja tietoja kieltäydytään antamasta. Tämä on edelleen iso ongelma.
Lastensuojeluilmoituksiin toivottaisiin tarkkuutta
Eivätkä ongelmat siihen jää. Puustinen-Korhosen mukaan toinen iso ongelma ovat epämääräiset ilmoitukset, joita viranomaiset tekevät.
Ilmoituksissa monesti ilmoittaja ilmoittaa huolestaan kertomatta kuitenkaan, mistä huoli todellisuudessa kumpuaa.
Puustinen-Korhosen mukaan ilmoituksessa tulisi kuvata huoli mahdollisimman realistisesti ja konkreettisesti, jotta lastensuojelun viranomaiset saavat paremman tilannekuvan.
– Se vaikuttaa suoraan arvioon, joka lastensuojelussa tehdään, mitä lapsen tilanne edellyttää.
Puustinen-Korhosen mukaan lastensuojelussa on käytössä olevan tiedon perusteella pystyttävä arvioimaan, onko lapsi esimerkiksi kiireellisen sijoituksen, huostaanoton tai avohuollon tukitoimien tarpeessa.
– Avohuollon tukitoimiin ryhdytään, kun lapsen kasvuolosuhteissa on kasvulle vaarantavia tekijöitä, mutta huostaanottoon lähteminen edellyttää, että kasvuolot vaarantuvat vakavasti, Puustinen-Korhonen kertaa.
Miten tulisi toimia, jos epäilee, että esimerkiksi naapurissa lasta kohdellaan kaltoin? Katso jutun alussa olevalta videolta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen näkemys asiaan.
Lue myös: Kysely: Joka kolmas sijoitettu lapsi kokee olevansa aiempaa ahdistuneempi
Koronapandemia synkisti tilannetta
Korona-aika on Puustinen-Korhosen mukaan synkistänyt tilannetta entisestään. Asia käy ilmi Kuntaliiton teettämästä selvityksestä, jossa tarkasteltiin korona-ajan vaikutuksia lastensuojelussa.
Samalla, kun ihmiset hakivat toisiinsa etäisyyttä säästyäkseen tartunnoilta, huono-osaisten perheiden oli helpompi piiloutua koteihinsa ongelmiensa kanssa.
– Perheiden ongelmien piilossa pysyminen mahdollistui huomattavasti tehokkaammin kuin ennen pandemiaa, sanoo viitaten Kuntaliiton tekemään selvitykseen.
– Kun nämä ongelmat tulivat jonkun kriisin kautta esiin, ne ovat siinä vaiheessa hyvin vakavia.
Siinä, missä toiset ovat vältelleet viranomaisia, toisille etäyhteyksin tarjotut palvelut ovat olleet liikaa.
Etenkin mielenterveyspalveluiden muuttuminen etä- ja puhelunpalveluksi näkyi perheiden ja siten myös lasten hyvinvoinnissa.
– Se tarkoitti lastensuojelun asiakasperheiden osalta sitä, että iso osa putosi palveluiden ulkopuolelle täysin. He eivät kyenneet käyttämään etäpalveluita tai heillä ei ollut voimavaroja sentyyppisen palvelun käyttöön.
Puustinen-Korhosen mukaan moni mielenterveysongelma onkin jäänyt hoitamatta koronan aikana, ikävin seurauksin.
– Sehän tarkoitti sitä, että aisat perheissä eivät edistyneet myönteiseen suuntaan.