Kysyimme asiantuntijalta, miksi juhannuksena on tapana polttaa kokkoa.
Juhannukseen, tuohon keskikesän ja valon juhlaan, liittyy erilaisia perinteitä, kuten koivut ovenpielessä ja juhannuskokon polttaminen. Arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen kirjallisuuden seurasta kertoo MTV Uutisille, että monelle tuttu juhannuskokko on sekin ikivanha perinne.
Yllä olevalla videolla Nirkko tiivistää, mitä merkityksiä juhannuskokkoon on yhdistetty.
Lue myös: Näin lämmität juhannussaunan oikein! Yksi selvä varoitusmerkki
Ukko vaihtui Johannes Kastajaan
Juhannus on vanha suomalainen juhla, kerrotaan SKS:n juhlakalenterissa. Juhlaa kutsuttiin aiemmin Ukon juhlaksi ja nimensä mukaisesti silloin juhlittiin sään, ukkosen ja sadon jumalaa.
Katolinen kirkko vaihtoi keskiajalla juhlan nimeksi juhannus. Nimi juontaa juurensa Johannes Kastajasta, jonka muiston kunniaksi päivää vietetään.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon sivuilla kerrotaan, että Johannes Kastajaa pidetään Jeesuksen edelläkävijänä, jonka tehtävänä oli valmistaa tietä Jeesukselle. Johannes Kastajan kerrotaan syntyneen puoli vuotta ennen Jeesusta, 24. kesäkuuta eli juhannuksena.
– Kristinuskoa omaksuessa ei ole oltu tyhmiä, vaan on mietitty, että kannattaa tuoda usko tilanteisiin, joissa jo vanhastaan juhlitaan valoa, Nirkko toteaa.
SKS kertoo, että muutoin kristinusko ei ole juhlaan vaikuttanut, sillä monet kansanuskon tavat ja perinteet näkyvät yhä tänä päivänä.
Useampikin juhannuskokko
Kokkoon liittyy erilaisia perinteitä ja juhannustaiat kuuluvatkin kesään. Kokon ympärillä on tanssittu ja siitä on tulkittu enteitä.
SKS:n arkistoja tarkastellut Nirkko kertoo, että juhannuksena on saatettu tehdä erilaisia kokkorakennelmia. Aluksi on voinut olla niin sanottuja lämmittelykokkoja (risu- ja havukokkoja) ennen isompaa varsinaista kokkoa.
Lue myös: Juhannuksena laitetaan koivunoksia ovenpieleen, mutta miksi? Arkistotutkija kertoo
Vanha juhannusperinne
Kokkoperinteessä on havaittavissa eroja sen suhteen, missä päin Suomea on asuttu.
– Voi sanoa, että juhannuskokko on lähtökohtaisesti itäsuomalainen perinne, joka on yleistynyt muuallakin Suomessa 1800-luvulta lähtien, Nirkko kertoo.
– Kyllä se vanhaa perinnettä ja aika yleisesti tunnettua on, mutta kuitenkin enemmän itä- kuin länsisuomalainen juttu. Mutta on juhannustulia polteltu rannikollakin.
Tietoja löytyy siitä, että juhannuskokkoja olisi tehty Varsinais-Suomen saaristossa jo niinkin varhain kuin rautakaudella. Turusta on kirjallinen kuvaus juhannustulien poltosta vuodelta 1645.
Nirkko muistuttaa, että tulia on toki polteltu muinakin juhlapyhinä kuin juhannuksena. Keväällä helatorstain aikaan on voitu polttaa helavalkeita, syksyllä on saatettu sytyttää juhlatuli mikkelinpäivän tai kekrin kunniaksi. Vappukokkojakin on polteltu. Pohjanmaalla poltetaan edelleen pääsiäisvalkeita.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran kesäkuussa 2023.
Katso myös video: Testasimme kolme juhannustaikaa!
1:40
Lue myös: Tuoko kukkaseppele sulhon neidolle? Testaa sinäkin keskikesän lemmenloitsut ja juhannustaiat!
Putoava haarukka tietää naisvieraita, mutta miksi? Näin uskomukset syntyvät
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittaiset lähteet: SKS Juhlakalenteri, EVL.fi, Kirkkovuosikalenteri