Asiantuntija kertoo, miksi juhannuksena on perinteisesti laitettu koivunoksia ovenpieleen. Tiesitkö, että koko juhlaa kutsuttiin alun perin lehtimajajuhlaksi?
Juhannukseen kuuluu monenlaisia perinteitä. Eräänä sellaisena on ollut laittaa koivuja oven pieleen. Arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta kertoo MTV Uutisille, mistä perinne juontaa juurensa ja miten se on muotoutunut nykyisen kaltaiseksi.
Videolla kerrotaan, mitä uskomuksia perinteeseen liittyy.
Nirkko kertoo, että perinne on ollut vallalla Itämeren piirissä, missä koivikkoakin on ollut. Sitä on noudatettu Suomessa keskiajalta lähtien.
Lue myös: Näin lämmität juhannussaunan oikein! Yksi selvä varoitusmerkki
Lehtimajoista koivunoksiin ovenpielessä
Kaikki eivät välttämättä tiedä, että alun perin koko juhlaa kutsuttiin lehtimajajuhlaksi. SKS:n arkistotietojen mukaan ajan ja yhteiskunnan muuttuessa ovat lehtimajat vähitellen vaihtuneet koivuiksi ovenpielessä. Aiemmin asuttiin maatalon piirissä ja puuta oli paljon saatavilla.
Nirkko pohtii, että muiden kulttuuri-ilmiöiden tapaan tässäkin muutos lienee tapahtunut hiljalleen.
– Kun asuinympäristöt ovat muuttuneet maataloista pienemmiksi asumuksiksi, on ollut kätevämpää laittaa koivunoksia ovenpieleen kuin rakentaa paljon enemmän materiaalia vaativa lehtimaja, Nirkko kertoo.
Koivu on kaunis puu
Joku saattaa miettiä, miksi perinteeseen liittyy nimenomaan koivu. Nirkko arvelee, että peruste saattaa olla varsin maanläheinen.
– Koivu lienee valikoitunut siksi, että se on niin hyvännäköinen puu, hän naurahtaa.
– Lisäksi koivua on saatavissa ja siitä saa parhaat lehtimajat. Näin ollen koivu valikoituu itse asiassa melko itsestään selvästi koristelupuuksi.
Lue myös, miksi juhannuksena poltetaan kokkoa.
Katso myös video: Testasimme kolme juhannustaikaa!
1:40