Mainos

Teininä Tapani, 50, pelkäsi kuolevansa hiviin, nyt hän on kantanut virusta 15 vuotta – tätä on nykyään elämä tartunnan kanssa: "Ihmisarvo ei riipu siitä, onko tartuttava vai ei”

Tapani Valkonen on tavallinen keski-ikäinen homomies. Kenties hieman normaalia terveempi, sillä hän käy säännöllisesti lääkärissä. Kaikkien mielestä Tapani ei kuitenkaan ole terve. Tapanilla on hiv – virus, josta monella on edelleen vanhentuneita käsityksiä.

Tapani Valkonen, 50, oli yhdeksännellä luokalla, kun ensimmäiset tiedot hivistä, parantumattomasta immuunipuutosviruksesta, alkoivat levitä. Tautia havaittiin erityisesti homoseksuaalisen ja suonensisäisten huumeiden käyttäjillä. Tartunta oli käytännössä kuolemantuomio.

Pelko hiipi teinin rintaan. Jo yläasteiässä Tapani tiesi olevansa homoseksuaali.

– Ajattelin automaattisesti, että tulen saamaan tuon taudin ja kuolemaan, hän muistelee nyt fatalistisia ajatuksiaan.

Suomessa ei 1980-luvulla juuri puhuttu homojen välisestä seksistä. Vielä kymmenisen vuotta aiemmin homoseksuaalisuus oli ollut rikos, josta voitiin tuomita vankeuteen. Ympäristön asenteet vaikuttivat tiedon saantiin. Tiedot ja mallit oman valtavirrasta poikkeavan seksuaalisuuden toteuttamiseen piti poimia homopornosta, Tapani sanoo. Hänellä ei ollut ketään, jolle olisi puhunut seksuaalisuudestaan ja homouteen liittyvistä peloista, kuten hiv:stä.

Tapani uskoo, että kun ihminen pelkää, hän myös torjuu terveyteen liittyvää tietoa, etenee totutun mallin mukaisesti ja voi loppujen lopuksi saada tartunnan. Niin kävi ainakin Tapanille itselleen.

Hiv aiheuttaa raskaan psykologisen kuorman

Tapani sai hiv-tartunnan suojaamattomassa seksissä. Tartunta huomattiin sukupuolitautitesteissä, joissa Tapani kävi säännöllisesti. Vaikka tuolloin vuonna 2004 hiv ei ollut enää kuolemantuomio, oli diagnoosi miehelle järkytys.

– Tuntui tosi kurjalta ja siihen liittyi paljon häpeää, Tapani kuvailee.

Tapani oli jo ennen tartuntaansa päätynyt löyhästi mukaan hiv-potilaiden Positiiviset ry -järjestön toimintaan edellisen kumppaninsa kautta. Tapani tiesi paljon viruksesta, mutta se ei häntä säästänyt tartunnalta. Hän syytti tartunnasta itseään suojautumisen puutteesta.

Itsesyytösten rinnalla Tapanin päässä kulki ”älyllinen taso”. Hän oli nähnyt paljon hyvinvoivia hiv-positiivisia. Uusien lääkkeiden ansiosta hivin kanssa pystyisi elämään melko normaalia tervettä elämää eikä jäljellä olevia vuosia mitattaisi enää yhden käden sormilla.

Tieto lääkkeiden tehosta ei silti poistanut tartunnan aiheuttamaa psykologista kuormaa ja hiviin liittyvää stigmaa. Siinä missä aiemmin tieto hiv-tartunnasta oli ollut musertava uutinen, jonka myötä pian koittava kuolema oli selvä asia, nyt hiv-positiiviset olivat siirtyneet häilyvälle alueelle. Edelleenkään tartunnasta ei uskaltanut kertoa, sillä ihmiset saattoivat reagoida tietoon miten tahansa.

– Se oli mulle pahempi puoli, Tapani sanoo.

Vuosien salailu sai lopulta riittää

Nopeasti tartunnan jälkeen aloitetut hoidot toimivat, eikä hiv näkynyt tai näy edelleenkään Tapanista mitenkään ulospäin. Alkuvaiheessa Tapani kertoi tartunnastaan vain kaikkein läheisimmille ystävilleen, eikä edes kaikille heistä. Hän ei halunnut tulla nähdyksi sairauden kautta, ja samalla toivoi voivansa suojella muita surulta ja hädältä.

– Kymmenen vuoden odottelun jälkeen uskalsin kertoa vanhemmilleni, Tapani kertoo.

Alun hätäännyksen jälkeen Tapanin äiti loukkaantui, kun poika ei ollut kertonut asiasta aiemmin.

Jälkikäteen Tapani on ymmärtänyt, ettei ihmisten tehtävä ole suojella muita surulta ja peitellä herkkiä kohtiaan. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, kuten suomalainen sananlasku toteaa. Avoin ihminen saa vastansa avoimuutta.

– Avoin puhe tekee hirveän rentoutuneeksi. Ei tarvitse pelätä, kuka saa tietää, Tapani sanoo.

Mutta on avoimuudellakin rajansa. Tapani kulkee ”herkät antennit päässä”. Kaikille hivistä ei voi kertoa, sillä edelleen tautiin liittyy ennakkoluuloja ja stigmatisointia, vaikka toimivia lääkkeitä on ollut saatavilla jo toista vuosikymmentä.

Harhaluulot hivistä elävät edelleen

Lukuisia seksikumppaneita, homomiehiä ja piikitettävien huumeiden käyttäjiä. Hiv-potilaat niputetaan herkästi yhteen ja muodostetaan tämän nipun kautta yksioikoinen kuva viruksen kantajista.

Kuitenkin noin puolet kaikista Suomessa todetuista tartunnoista on heterovälitteisiä tartuntoja, jotka jakautuvat lähes puoliksi miesten ja naisten kesken, kertoo Hivpoint.fi. Hiv voi tarttua vain yhdestä yhdyntäkerrasta, jos seksin aikana ei käytetä kondomia eikä hiv-positiivinen saa toimivaa lääkitystä. Suonensisäisten huumeiden kautta hiv ei juurikaan Suomessa tartu, vaan monien ruiskuhuumeiden käyttäjien tartunnat selittyvät seksiteitse saadulla tartunnalla.

(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)

Hiv ei tartu ruoan, juoman tai ruokailuvälineiden välityksellä. Ei pyyheliinoista, lakanoista, saunan lauteista, uimahallista tai WC-pöntöltä. Ei suutelemalla, halaamalla tai koskettamalla. Tartunta tapahtuu vain, jos hiv-positiivista verta tai siemennestettä joutuu toisen henkilön kudoksiin tai avoimeen haavaan.

Nykylääkkeillä viruksen tarttuminen hiv-positiiviselta kumppanilta hiv-negatiiviselle osapuolelle pystytään estämään, jos hiv-positiivinen osapuoli on lääkityksellä ja hänen hi-virustasonsa ovat mittaamattomissa. Tiedepiireissä kytenyt ajatus vahvistettiin vuonna 2016 ilmestyneessä Partner-tutkimuksessa.

Tänä vuonna Suomessa on aloitettu myös hiv:n estolääkitys, jota tarjotaan riskiryhmäläisille tartunnan välttämiseksi.

Lääketieteen edistysaskeleiden vuoksi uudet hiv-tartunnat ovat vähentyneet koko maailmassa. Suomessa uusia tapauksia todettiin vuonna 2018 yhteensä 158 kappaletta. Määrä on pysynyt kutakuinkin samana viimeiset kymmenen vuotta.

Ensimmäinen hiv-tapaus todettiin Suomessa vuonna 1983. Vuoden 2018 loppuun mennessä siihen oli sairastunut 4200 ihmistä, joista 550 on kuollut. Kuolleista puolet on menehtynyt muuhun syyhyn kuin aidsiin eli hiv:n aiheuttamaan immuunikatoon.

Rakkauselämä kärsii hivin seurauksena

Lääketieteen harppaukset ovat syy siihen, että yhä useampi hiv-potilas pystyy elämään terveen ja normaalin elämän. Kannustava tieto ei vielä näytä iskostuneen kaikkiin kansalaisiin.

– Se ei vielä ole vaikuttanut asenteisiin sydämen tasolla, Tapani sanoo.

Hiv vaikuttaa herkästi varsinkin romanttisiin suhteisiin ja tuo jännitettä heti suhteen alkuun. Paljastaako tartunta ensimmäisillä treffeillä silläkin uhalla, että se pelästyttää potentiaalisen kumppanin pois? Vai kertoako tartunnasta vasta kuukauden päästä, kun tunteet ovat jo syventyneet, mutta riski luottamuksen pettämiselle on suuri?

(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)

– Totta kai, jos mulla on koko ajan pelko, paljastuuko mun hiv-status, se usein estää edes ryhtymästä mihinkään keskusteluun, kun ajattelee, ettei hän kuitenkaan hyväksy tätä asiaa, Tapani sanoo.

Tapani on kerran ollut tilanteessa, jossa hänen treffikumppaninsa on lähtenyt paikalta hivistä pelästyneenä. Homomiehille tarkoitetuissa deittisovelluksissa Tapani on huomannut, että osa käyttäjistä lokeroi hiv-positiiviset miehet heti ei-kansioon.

Nykyään Tapani seurustelee hiv-positiivisen miehen kanssa. Jo suhteen alussa molemmat olivat tietoisia toistensa hiv-statuksesta. Tämä on tyypillistä hi-virusta kantaville, Tapani sanoo.

– Aika usein seurustellaan toisten hiv-positiivisten kanssa. Se tekee helpommaksi seurustelun aloituksen, Tapani summaa.

Hiv vaikutti loppujen lopuksi myönteisesti elämään

Vertaistuella on ollut suuri vaikutus siihen, että Tapani puhuu nykyään avoimesti hiv-positiivisuudestaan. Vertaisen katse on kuin peili, joka kertoo, että tartunnassa ei ole mitään väärää tai tuomittavaa. Että hiviä ei tarvitse hävetä, eikä tartunnasta tarvitse syyttää itseään. Näitä ajatuksia vertaistuki voi opettaa sellaisellekin hiv-positiiviselle, joka ei uskalla kertoa läheisilleen tartunnastaan.

Tänään sunnuntaina vietetään maailman aids-päivää. Helsingissä Kampin kappelissa järjestetään muistelutapahtuma sunnuntaina. Tilaisuus on kaikille avoin, ja siellä voi sytyttää tuohuksen aidsiin kuolleiden muistoksi ja myös niiden muistamiseksi, jotka ovat tänä vuonna saaneet hiv-diagnoosin.

Tällä hetkellä Positiiviset ry:ssä työskentelevä Tapani ajattelee, että hiv on vaikuttanut hänen elämäänsä hyvin myönteisesti. Hän on käynyt varhaisessa keski-iässä läpi prosessin, johon moni perusterve törmää vasta vanhetessaan. Sairastuminen saa pohtimaan, mikä elämän sisältö oikeasti on ja mitä ihminen todella haluaa.

– Hiv on jotenkin avartanut mun mieltä näkemään eri ihmisten eri elämäntilanteita. Muuten minulla voisi olla aika kapea katse yhteiskuntaan, Tapani sanoo.

Tapani toivoisi, että ihmiset olisivat armollisimpiä itseään ja muita kohtaan sekä tiedostaisivat lääketieteen kehityksen edistysaskeleet.

– Kaikkien pitäisi olla tietoisia väestön tasolla, että lääkitty hiv ei tartu. Kaikkien päässä tarvittaisiin muutosta, että ihmisarvo ei riipu siitä, onko tartuttava vai ei.

Tieto ei aina lisää tuskaa. Se voi lisätä myös ymmärrystä muita kohtaan.

1:23
Näin käytät kondomia oikein.

Osittaislähteet: Hivpoint.fi, Terveyskirjasto

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja