Kun Ristijärvi päätti ryhtyä vanhusten ihannekyläksi, se ei jäänyt pelkäksi sanahelinäksi: kuntaan on noussut taloja, liikuntapaikkoja ja teitä, jotka on suunniteltu nimenomaan vanhoja ihmisiä ajatellen. Yllättäen muutoksen jälkeen paikkakunta on alkanut vetää puoleensa myös nuoria.
Kun Reijo Fredriksson toimi Ristijärven kunnanjohtajana ennen eläkkeelle jäämistään, pitäjään syntyi eräänä vuonna vain kaksi lasta.
– Ymmärsimme, ettemme millään pärjää kilpailussa kovilla elinkeinoaloilla. Vanhusvoittoinen ikärakenne koitui aina heikkoudeksi, Fredriksson sanoo.
1 500 asukkaan Ristijärvi on edelleen yksi Suomen vanhusvoittoisimpia kuntia. Surkuttelun ja näivettymisen sijaan siellä tartuttiin toimeen.
– Mietimme, eikö asiasta muka löydy mitään hyvää? Pitäjähän pyöri pitkälti ikäihmisten toimeliaisuuden ja rahankäytön varassa. Oivalsimme, että vanhukset ovat voimavaramme.
Vuonna 2000 valtuuston seminaarissa päätettiin tehdä Ristijärvestä "ikäihmisten ihannekylä".
Suunnitelmia pilkattiin
Jotta mitään konkreettista saataisiin aikaan, kunnan piti ensin hankkia rahoitusta.
– Olimme Kainuussa aikamoisen ivan, pilkan ja jopa vihan kohteena. Ihmiset ajattelivat, että tällaisen hankkeen myötä ikärakenne vain korostuu ja luo ikävää ilmettä maakunnalle.
Ymmärrystä löytyi lopulta korkeakoulumaailmasta, kun Oulun ja Lapin yliopistot lähtivät projektiin mukaan. Ensimmäiseksi haluttiin parantaa iäkkäiden asumista.
– Rakensimme Ristijärvelle rivi- ja paritaloalueen puhtaasti senioriasunnoiksi, vuokralle ja omistukseen. Rivitaloasuntoja oli 15 ja paritaloja 12. Tavoitteena oli, että ne voitaisiin hyvin helposti pienillä toimenpiteillä muuttaa paljonkin hoitoa vaativien vanhusten kodeiksi.
