Kuntien hyvinvointia voi arvioida eri kriteereiden perusteella. Voidaan esimerkiksi tarkastella, millä kunnalla on eniten varallisuutta asukasta kohden tai missä on eniten kouluttautunutta väestöä. Yksi onnellisuuden mitta voi olla myös, kenellä on oma tupa ja oma lupa.
Suomessa on 336 kuntaa. Suurimmat kunnat ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Turku. Pienemmät kunnat eli Sottunga, Kökar, Kumlinge, Lumparland ja Vårdö sijaitsevat Ahvenanmaalla. Keskimääräinen kuntakoko on kasvanut kuntaliitosten myötä ja on tällä hetkellä 16 075 asukasta.
Tilastokeskuksen Kuntakatsaus 2011 -julkaisun mukaan vanhinta väestö on Keski-Suomen maakunnassa. Vuonna 2010 Luhangassa ja Kuhmoisissa väestön keski-ikä oli 53 vuotta. Nuorimmat asukkaat löytyvät Pohjois-Pohjanmaalta. Limingassa väestön keski-ikä oli 30,2 vuotta, Tyrnävällä 32,8 vuotta ja Oulunsalossa 33,2 vuotta.
Vuonna 2009 yli puolet suomalaisista asui omistusasunnossa. Eniten oman kodin omistajia oli Varsinais-Suomessa. Pyhärannan ja Ruskon asukkaista yli 90 prosenttia asuu omistusasunnossa. Helsinkiläisistä vain 48,2 prosenttia omistaa asuntonsa. Myös Maarianhaminassa, Turussa ja Tampereella omistajuusprosentti on 50 prosentin tienoilla.
Vuoden 2009 tietojen mukaan Kauniaisten asukkaista yli puolet on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Seuraavaksi kouluttautuneimmat kunnat ovat Espoo 43,4 prosenttia ja Kirkkonummi 37,8 prosenttia. Ahvenanmaalla sijaitsevassa Getassa korkeasti kouluttautuneita on vain 9,1 prosenttia. Kivijärvellä ja Karijoella heitä on noin kymmenen prosenttia.
Vuonna 2009 suomalainen kunta sai verotuloja ja valtionosuuksia keskimäärin 4 582 euroa asukasta kohti. Eniten tuloja oli Eurajoella: 7 450 euroa asukasta koti. Pelkosenniemen ja Jalasjärven tulot olivat lähes 7 000 euroa. Varsinais-Suomen Maskun ja Ruskon tulot olivat alle 4 000 euroa per asukas.
Varakkain kunta löytyy kuitenkin Ahvenanmaalta. Kun vuonna 2009 koko maan rahavarat asukasta kohti olivat 1 839 euroa, Föglössä ne olivat jopa 7 417 euroa. Seuraavaksi varakkaimmalla Valtimolla oli puolet vähemmän varallisuutta kuin Föglöllä. Köyhin kunta oli Salla, jonka varallisuus asukasta kohden oli -136 euroa. Tuusulan varallisuus oli 2 euroa, Hattulan 3 euroa ja Kesälahden 4 euroa.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 sataa työssäkäyvää kohden oli 131 ei-työssäkäyvää. Taloudellinen huoltosuhde parantui hieman, sillä vuonna 2009 sataa työssäkäyvää kohden oli 134 ei-työssäkäyvää.
Taloudellisessa huoltosuhteessa on Tilastokeskuksen mukaan huomattavia eroja. Kymmenen parhaimman kunnan joukosta viisi sijaitsee Uudellamaalla ja toiset viisi Ahvenanmaalla. Jomalassa huoltosuhde on 95, Vantaalla ja Järvenpäässä 101 sekä Sundissa ja Espoossa 102.
Kivijärvellä huoltosuhde oli 247, Luhangassa 227 ja Rautavaarassa 224. Tilastokeskuksen mukaan huoltosuhteeltaan heikommissa kunnissa työllisyysaste on matala ja eläkeläisten osuus väestöstä on suuri. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan koko maan 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 68,8 prosenttia. Kivijärvellä vastaava prosentti oli 58.
Suurimmat suhteelliset positiiviset muutokset huoltosuhteessa ovat tapahtuneet Paltamolla, Kittilässä ja Kolarissa. Suurin heikennys sen sijaan on tapahtunut Hailuodossa ja Kaskisissa. Suurimmat muutokset selittyvät usein esimerkiksi suurten työllistävien toimipaikkojen lopettamisilla tai uusien työpaikkojen perustamisella. Työllisyyttä ovat parantaneet Lapissa matkailuelinkeino ja Kainuussa kaivostoiminta.
Lähteet: Tilastokeskus: Kuntakatsaus 2011 (Edita Prisma Oy, Helsinki 2011), www.stat.fi, www.kunnat.net
Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva