Joskus vasta silloin, kun se vaatii jo potilasta kuormittavia hoitoja eli dialyysia ja elinsiirtoa.
– Vielä keskivaikeakin munuaistauti on usein oireeton. Siksi ihmiset eivät saa diagnoosia ajoissa ilman aktiivista seulontaa, nefrologian erikoislääkäri Satu Mäkelä kertoo.
Samaan aikaan osa sairastuneista ehtii kuolla sydäntapahtumaan jo ennen sairauden löytymistä.
Nämä tilanteet voitaisiin välttää, jos sairautta seulottaisiin, kuten esimerkiksi rintasyöpää, kohdunkaulan syöpää ja suolistosyöpää.
– Jo sairauden alkuvaiheessa virtsaan erittyy munuaisvaurion merkkinä albumiini-nimistä valkuaisainetta. Sairaus on silloin vielä oireeton, mutta lisää riskiä sydän- ja verisuonitautitapahtumille, Mäkelä sanoo.
– Tämä on se tärkein syy, miksi sairaus pitäisi tunnistaa ja löytää jo varhaisessa vaiheessa.
Edenneen kroonisen munuaistaudin hoidot ovat potilaalle kuormittavia, sillä hemodialyysi tehdään kolme kertaa viikossa ja hoito kestää kerralla usean tunnin ajan.
Dialyysiä voi tehdä myös kotona, jolloin potilaan elämänlaatu säilyy parempana kuin sairaaladialyysihoidossa.
Sairauden hoito vasta dialyysivaiheessa käy yhteiskunnalle kalliiksi.
Dialyysihoito maksaa yhtä potilasta kohden noin 60 000–70 000 euroa vuodessa.
– Dialyysihoito on yksi terveydenhuollon kalleimmista hoidoista, Mäkelä kertoo.
– Siinä tarvitaan runsaasti terveydenhuollon resurssia, AstraZenecan lääketieteellinen terapia-aluevastaava Piia Kovalainen avaa kuluja.
Sen sijaan sairauden seulominen ja sen myötä taudin löytyminen jo alkuvaiheessa säästäisi sekä yhteiskunnan varoja että parantaisi huomattavasti potilaiden elämänlaatua ja ennustetta.
Uusilla hoitomuodoilla jopa kymmeniä hyviä vuosia lisää
Kroonista munuaistautia ei ole aiemmin edes harkittu Suomessa joukkoseulontojen piiriin, koska varhaiseen tautiin ei ollut olemassa tarpeeksi tehokkaita hoitomuotoja.
– Potilailta on hoidettu verenpainetta ja diabetekseen liittyvää hyperglykemiaa, jotka altistavat krooniselle munuaistaudille. Lisäksi on annettu ruokavalio-ohjeita, Mäkelä kertoo.
– Nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana varhaisen kroonistuneen munuaistaudin hoitoon on saatu uusia lääkkeitä.
Uusilla lääkkeillä taudin etenemistä vakavaksi voidaan hidastaa usealla vuodella tai jopa kymmenillä vuosilla.
Pirkanmaan hyvinvointialueen, Fimlabin ja AstraZenecan tekemän arvion mukaan kroonisen munuaistaudin seulontatutkimukset ja niiden myötä aiemmin aloitettu kroonisen munuaistaudin hoito toisivat hyvinvointialueille parhaimmillaan jopa yli puolen miljoonan euron säästöt.
Säästöt olisivat laskennallisesti mahdolliset siinä tapauksessa, jos seulontoihin kutsutuista suomalaisista vähintään puolet osallistuisivat seulontoihin, tautidiagnoosia löytyy odotetusti ja diagnoosin saaneet aloittavat lääkärin määräämän lääkityksen ja elintapahoidon.
– Seulonnoista syntyy tietenkin kuluja, sillä laboratoriokokeet maksavat. Muita kustannuksia syntyy, kun seulonnoista löydetyt tautiepäilyt käyvät terveydenhuollossa jatkotutkimuksissa, kertoo Fimlabin lääketieteellinen johtaja Anu Mustila.
Seulonnan kustannukset olisivat silti huomattavasti edullisemmat kuin se, että tauti jää useilla suomalaisilla diagnosoimatta sen varhaisvaiheessa.
– Seulonnoissa käytettäisiin kuitenkin hyvin tavallisia ja paljon käytettyjä laboratoriotutkimuksia, jotka ovat hinnaltaan halvimmasta päästä.
Seulonnassa otettavat kokeet ovat käytännössä albumiinin ja kreatiniinin suhteesta kertova virtsakoe ja verikoe, josta nähdään plasman kreatiniinipitoisuus.
Tietoa kroonisen munuaistaudin seulontojen hyödyistä saadaan Pirkanmaan hyvinvointialueen, Fimlabin ja AstraZenecan yhteistyönä tehtävästä seulontapilotista.
Pirkanmaan hyvinvointialueella kaikki pilotin kohdealueella asuvat 55-vuotiaat kutsutaan kroonisen munuaistaudin seulontoihin. Yhteensä kutsukirjeen saa noin 8 000 ihmistä, joista noin 4 000:n odotetaan osallistuvan seulontoihin.
AstraZenecan lääketieteellinen terapia-aluevastaava Piia Kovalainen kertoo, että sairauden esiintyvyys seulontaan osallistuneiden noin 4 000 ihmisen joukossa olisi noin 4 prosenttia.
– Tämä näyttää pitävän paikkaansa sen tiedon perusteella, jota tähän mennessä olemme pilotista saaneet.
Pilotin tavoitteena on tutkia kroonisen munuaistaudin seulonnan kustannuksia ja vaikuttavuutta.
Mikäli seulontatutkimukset osoittautuvat hyödylliseksi kroonisen munuaistaudin varhaisemmassa diagnosoimisessa, on seulonnat tarkoitus saada osaksi Pirkanmaan hyvinvointialueen vakituisia joukkoseulontoja.
Tämän jälkeen seulonnat olisi mahdollista aloittaa myös muilla hyvinvointialueilla eli koko maassa.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
