Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Maailman munuaispäivänä, että munuaisten terveyteen voi vaikuttaa omilla elintavoillaan.
Erilaiset teemapäivät lisäävät tietoisuutta sairauksista. Esimerkiksi Maailman sydänpäivää vietetään vuosittain syyskuun 29. päivä. Myös munuaisille on oma päivänsä: Maailman munuaispäivää vietetään tänään torstaina 10.3.
Munuais- ja maksaliitto muistuttaa teemapäivän hengessä tiedotteessaan, että krooninen munuaistauti on merkittävä kansanterveysongelma, joka lyhentää odotettavissa olevaa elinikää. Jo lieväänkin munuaistautiin liittyy suurentunut sydän- ja verisuonitapahtumien riski.
Tuoreen arvion mukaan noin 10 prosenttia väestöstä sairastaa sitä, ja Suomessa munuaistaudin ennustetaan vielä lisääntyvän merkittävästi seuraavien 10 –15 vuoden kuluessa.
Liitto muistuttaakin, että omien munuaistensa terveyteen voi elintavoillaan vaikuttaa.
Lue myös: Kaksi miljoonaa suomalaista kärsii salakavalasta vaivasta – muista nämä tärkeät lukemat: "Ykkönen on hyvä muistisääntö"
Näin voit vaikuttaa munuaisten terveyteen
Suolan käytön vähentäminen laskee verenpainetta ja voi vähentää verenpainelääkityksen tarvetta. Vähäinen suolan saanti auttaakin suojaamaan kohonneelta verenpaineelta sekä sydän- ja verisuonisairauksilta.
Tarkkaile verenpainettasi. Munuaiset voivat vaurioitua, jos verenpaine on koholla. Normaali verenpaine kotimittauksessa on alle 125/80 mmG. Verenpaineen noustessa kasvaa myös riski kuolla sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen. Lisäksi verenpaineen nousu kohottaa riskiä eteisvärinään tai sydämen vajaatoimintaan.
Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö kannattavat. Tupakointi tekee hallaa koko elimistölle ja lisää monien sairauksien riskiä merkittävällä tavalla. Tupakointi aiheuttaa verisuonten seinämissä jatkuvan tulehdustilan, joka nopeuttaa verisuonten ahtautumista, kalkkeutumista sekä jäykistymistä. Alkoholin runsas käyttö puolestaan aiheuttaa painonnousua, nostaa veren huonoja rasva-arvoja sekä johtaa suola- ja mineraalitasapainon häiriöihin.
Lue myös: Moni tupakoitsija kuolee tautiin, jota ei tiennyt sairastavansa: "Todellakin hiljainen tappaja"
Tutkimusten mukaan tupakoitsijoilla on suurempi riski saada aivoverenvuoto. Juttu jatkuu videon alla.
7:16
Pudota edes vähän painoa, jos olet ylipainoinen. Pienikin pudotus painossa auttaa, sillä ylipaino kuormittaa kehoa. Ylipaino lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, nostaa verenpainetta ja huonontaa veren rasva-arvoja.
Lue myös: Eikö elämäntapamuutos ole tuottanut näkyviä tuloksia? Nämä pienet onnistumiset motivoivat jatkamaan – "Todella hyvä merkki siitä, että edistyt"
Fyysisellä aktiivisuudella on suotuisia vaikutuksia verenpaineeseen. Lisäksi liikunta laskee verensokeritasoa ja parantaa mielialaa. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuonitauteja sairastavien riskit jatkavat pienentymistä mitä enemmän liikuntaa saa
Syö enemmän kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Kun terveellinen ruokavalio sisältää runsaasti kuituja ja vain vähän suolaa ja kovia rasvoja, voi verenpaine laskea ilman lääkehoitoakin. THL:n mukaan noin 70 prosenttia aikuisista syö kuitua kuitenkin suositeltua vähemmän.
Lue myös: Tutkimus: Tee nämä muutokset ruokavalioosi ja elät jopa 10 vuotta pidempään
"Ainoa tapa selvittää munuaisten toiminta on..."
Munuaisten toiminnan voi tarkistuttaa laboratioriossa yksinkertaisilla testeillä: verinäytteestä katsotaan kreatiiniarvo (P-Krea) ja virtsanäytteestä virtsan valkuaisen määrä (U-AlbKre). Alkuvaiheessa oireeton munuaistauti on salakavala sairaus.
– Lievä tai kohtalaisen vaikea-asteinenkaan munuaistauti ei aiheuta mitään oireita, joten ainoa tapa selvittää munuaisten toiminta on käydä laboratoriokokeissa, kertoo sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Satu Mäkelä TAYS:sta tiedotteessa.
Mäkelän mukaan diabetesta sairastavilla munuaisarvoja tulisi seurata vuosittain, verenpainetautia sairastavilla 1–2 vuoden välein. Lisäksi arvojen tarkistuttaminen on aiheellista siinä tapauksessa, että lähisuvussa on perinnöllinen munuaistauti, sekä silloin, jos on selvästi ylipainoinen tai sairastaa sydän- tai verenkiertosairautta.
Lue myös: Tämä salakavala tila kehittyy usein diabetekseksi – tunnistatko oireet?
Mikä on munuaisten tehtävä?
Mutta mihin munuaisia sitten oikeastaan tarvitaan? Munuaisilla on keskeinen tehtävä elimistön kuona-aineiden poistossa sekä neste-, suola- ja happo-emätasapainon säätelyssä. Lisäksi munuaiset osallistuvat verenpaineen säätelyyn. Munuaiset ohjaavat myös punasolujen muodostumista ja tuottavat tärkeää D-vitamiinia.
– On tärkeää, että munuaissairaus todetaan ajoissa. Munuaisten vajaatoiminnan etenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla, ravitsemushoidolla ja elintavoilla, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton munuaisasiantuntija Maarit Heinimäki tiedotteessa.
Olemme aiemmin kertoneet munuaissairautta sairastavasta Mikosta, jolle dialyysihoito tarjoaa elämän mahdollistavaa hoitoa.
Lue myös: Kiia sai isältään munuaisen 30 vuotta sitten – lopulta myös suuri unelma täyttyi: "Elän mieluummin ilman pelkoa kuin puoliteholla"
5:35
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Munuais- ja maksaliitto