Naismurhaajat ovat harvinaisia, sillä tyypillinen suomalainen henkirikos tapahtuu kahden miehen välillä.
Viime vuoden alussa Suomessa tuomiotaan suoritti yhteensä 186 elinkautisvankia, joista vain 12 oli naisia.
Suomen murhaajanaiset - kirjan (Atena) kirjoittanut toimittaja-kirjailija Heini Pitkänen kertoo Rikospaikan haastattelussa, millaisia eroja naisten ja miesten tekemissä henkirikoksissa on ja ketkä ovat tyypillisimmin naisten uhreja.
– Kaikista yleisin naisen uhri on oma puoliso. Näin on noin puolessa tapauksista. 10 prosenttia naisten tekemistä murhista on omiin lapsiin kohdistuneita rikoksia. Ylijäävä osuus on perheen ulkopuolisia, mutta nekin ovat kaikista tyypillisimmin joko tuttuja tai sukulaisia. Täysin tuntemattomat uhrit ovat kaikista harvinaisimpia naismurhaajien kohdalla. Harvinaisinta on, että nainen murhaisi toisen naisen, Pitkänen kertoo Rikospaikassa.
Naisten ja miesten teoissa eroja
Pitkäsen mukaan naisten ja miesten tekemien henkirikosten taustoissa näkyy selvä ero. Miesten henkirikokset liittyvät tyypillisesti päihtyneenä syntyviin ja tilanteessa eskaloituviin riitoihin.
Naisten teoissa tällainen "hetkessä kärjistyminen" on harvinaisempaa, etenkin silloin kun uhri on oma kumppani. Naisten tekemät murhat vaikuttavat olevan suunnitelmallisempia kuin miesten tekemät.
– Näissä tutkimissani naisten murhatapauksissa oli perheissä ollut pitkään rahahuolia, huoltajuuskiistaa tai jotakin tämän tyyppistä. Naisten motiivi on harvoin raha yksinään.
Miehillä suorempaa väkivaltaa
Naisten murhien tekotavat poikkeavat myös miesten vastaavista. Naiset eivät käytä yhtä "suoraa" väkivaltaa kuin miehet.
Naisten tekotavoissa erottuivat esimerkiksi myrkyttäminen, tukehduttaminen tai kuristaminen. Teräaseen käyttö on naisilla harvinaista.