Tällainen oli entisaikojen joulupukki – "Piiska-Paavon" vierailua harva lapsi odotti

8:12
Miltä joulukuusen kantaminen sisään näytti 1960-luvulla? Katso koko haastattelu videolta.

Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut folkloristi ja tietokirjailija Marjut Hjelt kertoi, mistä tutut jouluperinteet kumpuavat.

Joulu on täynnä perinteitä, jotka on helppo ottaa itsestäänselvyyksinä. Joulupukin, tonttujen ja joulukuusien historiaan kurkistaminen antaa uutta näkökulmaa loppuvuoden juhlatraditioihin.

Joulupukki

Etenkin lapset odottavat jouluna lahjoja tuovan joulupukin saapumista. Aina pukin vieraiul ei kuitenkaan ole ollut odotettu tapahtuma – päinvastoin.

– Joulupukki ei todellakaan ole ollut tällainen punapukuinen hyväntahdonlähettiläs, vaan Suomessa, Skandinaviassa ja Euroopassakin on ollut aika ilkeitä pukkeja, folkloristi ja tietokirjailija Marjut Hjelt kertoo.

Etenkin tapanin- tai nuutinpäivänä oveen saattoi koputtaa nurinpäin puettuun turkkiin, naamariin, karvahattuun ja rukkasiin sonnustautunut ja joskus keritsimet nokaksi laittanut hahmo. Lahjojen tuomisen sijaan pelottavat pukit vaativat niitä itselleen. Tuntemattomaksi naamioituneet nuoret miehet janosivat viinaryyppyjä ja syötävää.

Hjelt kertoo, että tuomaanpäivänä Suomessa ovelta toiselle ovat kierrelleet myös "Piiska-Paavo" sekä "Risu-Tuomas". Veijarit ovat kyselleet, löytyykö talosta tuhmia lapsia, jotka he voisivat piiskata kilteiksi.

– En tiedä, onko kukaan tunnustanut, Hjelt toteaa.

Joulukuusi

Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 16.58 alkaen. 

Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live

Tuoksua ja valoa tuova joulukuusi on olennainen osa monien perheiden jouluperinteitä. Tapa juontaa juurensa sadan vuoden taakse: laajemmin kuusia alettiin tuoda sisälle suomalaisiin koteihin 1900-luvun alkupuolella.

– Joulukuusi tuli säätyläisten pariin oikeastaan vasta 1800-luvulla Saksan suunnalta. Pikkuhiljaa koulujen kuusijuhlien myötä se saatiin jokaiseen kotiin, Hjelt kertoo.

Ainavihanta puu symboloi tähtitaivasta ylhäällä pitävää maailmanpuuta, talven yli jatkuvaa elämää ja hedelmällisyyttä.

Miten joulukuusi pysyy hyvänä mahdollisimman pitkään? Katso joulukuusiyrittäjä Aleksi Toikan vinkit! Juttu jatkuu videon alla.

2:21
Viiden jälkeen -ohjelmassa kerrottiin vinkit kestävään joulukuuseen.

Tontut

Joulupukin pienten apulaisten kerrotaan tarkkailevan, ovatko lapset kilttejä vai tuhmia, jotta pukki tietää, ketkä lahjat ansaitsevat.

Tonttujen esi-isät olivat kodin haltijoita, jotka huolehtivat ihmisistä, eläimistä, kodista sekä pihapiirin rakennuksista. Näistä "jokapaikanhöylistä" kuoriutui jouluun erikoistuneita pikku-ukkoja ja -akkoja 1800-luvun loppupuolella lähinnä satukirjojen ja postikorttien kautta.

Suomeen joulutontut rantautuivat Hjeltin mukaan toden teolla vuonna 1927, kun toimittaja Markus Rautio eli Markus-setä ilmoitti radiossa, että joulupukki tonttuineen asuu Lapin Korvatunturilla, jolla on nimensä mukaisesti korvat, joilla se kuulee lasten tekemiset.

Joulusauna

Jouluna Suomen saunat käyvät kuumana aamusta iltaan. Esi-isämme kävivät joulusaunassa nimenomaan valoisaan aikaan, jotta haltijaväki ja suvut vainajat pääsisivät lauteille illalla.

Taikuus läpäisi saunakulttuurin myös puheen osalta. Joulusaunassa ei metelöity, koska kansa ajatteli hiljaisuuden estävän seuraavan kesän hyttysenpuremia, Hjelt kertoo.

Oljet tuvan lattialla

Taikuus oli läsnä myös vanhan kansan joulukoristeluissa. Lattialle levitetyt oljet toivat juhlan tuntua, mutta niitä käytettiin myös varmistamaan seuraavan vuoden satoa.

– Samasta syystä on viety lyhteitä pihoille, että linnut söisivät jouluna lyhteistä jyviä ja jättäisivät sitten kesällä pellot rauhaan, Hjelt sanoo.

Katso alla olevalta videolta, miten valmistat näyttävän lyhdyn kertakäyttölautasista ja lasipurkista.

2:19
Näin askartelet näyttävän lautaslyhdyn.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja