Koristaako kotiasi aito joulukuusi? Sen oksistossa käy luultavasti kova kuhina.
Suomessa koristellaan Joulukuusiseuran mukaan vuosittain noin 1,5 miljoonaa aitoa joulukuusta.
Noin miljoona niistä on viljeltyjä ja ostettu kaupasta tai kuusikauppiaalta.
Lisäksi lähes 300 000 perhettä hakee kuusensa itse metsästä.
Lue myös: Miten kuusi kannattaa kuljettaa kotiin? "Ehdottomasti paras ja suositeltavin tapa"
Yksi kuusi, tuhansia ötököitä
Aito joulukuusi tuo mukanaan paitsi joulun tuoksun, myös moninaisen ötökkäpopulaation.
Eri selvitysten mukaan yhdessä kuusessa voi olla parhaimmillaan kymmeniä tuhansia asukkeja.
Lajit vaihtelevat huomaamattomista niveljalkaisista hämähäkeistä erilaisiin hyönteisiin, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja.
Hän pitää tietoa myönteisenä asiana, vaikka joitakuita se voi kauhistuttaa.
– Luontomme on täynnä tarpeellisia pikkukavereita, joita ihmiset eivät ymmärrä arvostaa, Ylioja kommentoi MTV Uutisille.
Lue myös: Kuusitrenditkin muuttuvat: "Disney-pullukka" on historiaa – tällaisen kuusen suomalaiset nyt haluavat
Ikä ja kasvupaikka määrittävät lajiston
Joulukuusen ikä ja kasvupaikka vaikuttavat siihen, millaisia ötököitä kuusessa pesii.
Osa hyönteisistä käyttää kuusen tarjoamia pieniä kolosia talvehtimispaikkoinaan, mutta ei varsinaisesti syö kuusta elinaikanaan. Toisille kuusi tarjoaa einestä.
– Talvella niin kuusi kuin siinä oleva lajistokin ovat lepotilassa: munina, toukkina, koteloina tai aikuisina. Monet kuusilla elävät hyönteiset eivät talvehdi puissa vaan esimerkiksi maassa karikekerroksessa, jossa ne ovat suojassa talven kovilta pakkasilta, Ylioja kertoo.
Lue myös: Miten hävittää joulukuusi? Martat: Näin vältät neulaskaaoksen!
Kuusen klassikko on pieni perhonen
Kävyllisen latvakuusen hyönteisklassikkoja ovat Yliojan mukaan kävyissä talvehtiva käpylude (Gastrodes abietum), joka on yksi monista luonnossa elävistä luteista, sekä kuusenkäpykääriäinen (Cydia strobilella).
– Nämä pienet perhoset ovat munineet kuusen emikukintoihin keväällä ja aikuistuvat kävyistä kevään tullen. Ne tyypillisesti purkavat lepotilansa sisätilojen lämmössä ja lähtevät liikkeelle.
Haittaa kuusesta lennähtävistä siivekkäistä ei Yliojan mukaan ole sen enempää ihmisille, kotieläimille kuin huonekasveillekaan.
– Ne ovat harmittomia. Ne kaipaavat parittelukumppania ja etsivät kukintoja muniakseen uuden sukupolven.
Koska kumppania tai kukintoja ei löydy, niiden tarina on lopussa.
– Kuusen lajit viihtyvät puissa ja syövät vaikkapa neulasia silloin, kun kuusi on elävä. Elävän joulukuusen mukana kulkeutuva lajisto saattaa kyllä heräillä lämpimässä, mutta se ei ole sopeutunut elämään sisätiloissa, joten se ei koteihin pesiydy.
– Sen sijaan hyönteiset kokevat karun kohtalon, kun ei olekaan kevät eikä koti tarjoa ravintoa ja parittelukumppaneita. Niinpä ne kuivuvat ja kuolevat.
Lue myös: Anna-Mari kehitti kattoon loistokkaan korvikkeen joulukuuselle – leveyttä liki kolme metriä
Jos haluat välttää, ravistele!
Jos haluaa joka tapauksessa minimoida joulukodin kutsumattomat vieraat, pieni toimi riittää.
– Kuusen tyveä voi kopsautella johonkin ennen kuusen sisään tuontia, Ylioja neuvoo.
– Tärinä saattaa tiputtaa osan joukosta kyydistä. Jos havaitsee jotain liikettä tai lentäviä hyönteisiä, ne kuolevat itsekseen.
Mitä tulee ottaa huomioon joulukuusta valittaessa? Juttu jatkuu videon alla.
8:33
Ilmastonmuutos tuo toisenlaiset tuholaiset
Kaikki joulukuusina myytävät puut eivät ole lajiltaan kotoisia metsäkuusia.
– Kotimainen metsäkuuseen sopeutunut hyönteislajistomme ei välttämättä hyödynnä vierasperäisiä puita. Toisaalta niillä on omat riesansa. Muun muassa pihtakuusille ovat tyypillistä erilaiset kirvat, jotka aiheuttavat kuusenkasvattajille päänvaivaa neulasten väritystä heikentäessään.
Ilmaston lämpeneminen suosii Yliojan mukaan yleisesti monia hyönteisiä, sillä hyönteiset ovat vaihtolämpöisinä riippuvaisia lämpötiloista.
– Puissa talvehtivien lajien selviäminen talvesta voi helpottua talvien leudontuessa. Myös ilmaston lämpenemisen ääri-ilmiöt, kuten kuivuusjaksot, voivat lisätä kuusien alttiutta hyönteisille. Esimerkiksi kaarnakuoriaisiin kuuluva kuusentähtikirjaaja saattaa vallata nuoriakin kuusia.
Joulukuusiviljelijät ovat raportoineet havaintoja Physokermes-suvun "kuusensilmukilpikirvasta", Ylioja kertoo.
Yliojan mukaan on kuitenkin epäselvää, onko sen esiintymisellä kytkös ilmaston lämpenemiseen vai siihen, että nykyään joulukuusia leikataan kauniin muodon saavuttamiseksi.
– Lämpimien kesien myötä kuuset kukkivat ja tekevät käpyjä aiempaa useammin. Näin myös käpyjä ja siemeniä ravintonaan käyttävät hyönteiset runsastuvat. Latvakuusiin se tietää enemmän kuhinaa.
Lue myös: Ilmastonmuutos tuhoaa jo Suomen metsiä
Onko muovikuusi ötökkäkammoisen valinta?
Voiko muovikuuseen sitten pesiytyä ötököitä?
Luonnonvarakeskuksessa tämäkin ihme nähtiin, kun kahvihuoneen kuusen valtasivat joulupukintäi ja joulupuunnävertäjä.
Ne tosin olivat Metsien terveys ja biodiversiteetti -ryhmäläisten jäynämielessä muovailumassasta rakentamia.
Lue myös: Tekokuusi vai aito kuusi? "Aidon kuusen kritiikki kohdistuu siihen, että se palvelee vain lyhyen aikaa"
Jouluhämähäkin legenda
Itä-Euroopassa, erityisesti Ukrainassa, tunnetaan tarina jouluhämähäkin legendasta.
Siinä hämähäkki koristi köyhän naisen joulukuusen, koska tällä ei ollut varaa koristeisiin.
