Supon päällikkö: Koronan aiheuttamat poikkeusolot voivat luoda uusia tilaisuuksia laittomalle tiedustelulle – Tämä ulkomaisia vakoojia kiinnostaa pandemian keskellä

9:52
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi muun muassa ilmastoterrorismin uhasta Uutisextrassa viime toukokuussa.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoo, että koronan aiheuttamat poikkeusolot voivat luoda uusia tilaisuuksia ulkovaltojen laittomalle tiedusteltulle, kybervakoilulle ja laaja-alaiselle vaikuttamiselle.

– Poikkeuksellinen tilanne, oli se sitten pandemia tai jokin muu, luo aina mahdollisuuksia käyttää tilannetta hyväksi vaikuttamisen avulla, nimeämättä tässä mitään yksittäisiä aloja tai pyrkimyksiä, hän toteaa MTV Uutisille sähköpostitse.

Pelttari kertoo, että laitonta tiedustelua on Suomessa jatkuvasti. Vakoilua harjoittavien valtioiden keskeinen tavoite on etsiä haavoittuvuuksia, joiden kautta salassa pidettävää tietoa on mahdollista saada.

"On oltava valppaana, kun töitä tehdään etänä"

Ulkovaltoja kiinnostavat pandemian vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan, viranomaisten suorituskykyyn, yritysten toimintaan sekä huoltovarmuuteen. Etätyöt ovat tarjoavat ulkovalloille kiinnostavan mahdollisuuden päästä näihin tietoihin käsiksi.

– Jokaisen, joka käsittelee luottamuksellista tietoa, on oltava valppaana, kun töitä tehdään etänä, Pelttari kertoo.

– Etätyö sinänsä ei ole uhka, kunhan tietoturvasta pidetään huolta. Aina kun työtä tehdään eri tavalla kuin yleensä, tietoturva saattaa unohtua tai sitä ei oteta huomioon uusissa työtavoissa. Haavoittuvuuksia etsivät tietävät tämän hyvin, hän sanoo.

Pelttari muistuttaa, että etätöissä on myös muistettava, että luottamukselliset puhelinkeskustelut tulee käydä sellaisissa paikoissa, joissa ulkopuoliset eivät voi niitä kuulla. Lisäksi laitteiden päivyityksestä on huolehdittava.

Havainnot järjestelmällisestä disinformaation levittämisestä vähäisiä

Pelttarin mukaan poikkeusolojen pitkittyminen voi kasvattaa kansallisen turvallisuuden uhkia, vaikka Suomen sisäinen turvallisuustilanne onkin vakaa. Esimerkiksi tarkoitushakuisesti levitetyn disinformaation, eli virheellisen tiedon, määrä ja vaikuttavuus voi kasvaa.

– Tällaisessa uudessa tilanteessa ihmisten tiedon tarve on valtava, ja myös tahallisesti levitettyä väärää tietoa liikkuu paljon. Jokaisen on normaaliakin tärkeämpää suhtautua kriittisesti verkossa liikkuvaan tietoon ja jakaa eteenpäin vain luotettavaa tietoa.

– Suojelupoliisin havainnot järjestelmällisestä ja johdonmukaisesta disinformaation levittämisestä ovat yhä verraten vähäisiä, myös vaikuttavuudeltaan, hän kuitenkin toteaa.

Pelttari muistuttaa, että poikkeusolot voivat tarjota myös ei-valtiollisille toimijoille mahdollisuuksia tilanteen hyödyntämiseksi ja yhteiskunnallisen epävakauden lisäämiseksi. Hän nostaa esimerkiksi keskusrikospoliisin varoittamat nettihuijaukset, joissa rikolliset yrittävät tienata rahaa koronan varjolla. Uhreiksi voi päätyä niin yksittäinen kansalainen kuin yrityskin.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja