Kolumni: Suomalainen harmaus on nyt hyve, kun hybridivaikuttaja yrittää tartuttaa viruksen korviemme väliin

Todellisuudessa koronakriisi on varsinkin informaatiovaikuttamiselle erityisen otollista maaperää. Ihmisten tiedonjano on suuri ja varmoja vastauksia on vähän.

On todennäköistä, että hybridivaikuttaminen tulee voimistumaan lähikuukausien aikana. Länsimaisissa turvallisuusarvioissa on viime vuosina korostunut hybridivaikuttaminen, jonka tavoitteena on yhteiskunnan vakauden ja sisäisen yhtenäisyyden horjuttaminen sekä epäluottamuksen kylväminen.

Tutkijoilta uusi ohje koronatartunnan estämiseksi: Jopa neljän metrin turvaväli – yhdessä yskäisyssä ilmaan tuhansia pisaroita

Varsinkin nyt, kun katseet kääntyvät koronaepidemian vastatoimiin, jää yhteiskuntiin kohdistuva ulkopuolinen vaikuttaminen helposti pienemmälle huomiolle.

Tietoa etsitään enemmän, myös verkkovalheet kukoistavat

Suojelupoliisi julkaisi viime viikolla vuosikirjansa, joka on samalla tilannekatsaus ja raportti nykytilasta. Siinä Supon päällikkö Antti Pelttari tiivistää asian näin: ”Poikkeusolot luovat tilaisuuden ulkovaltojen laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle sekä laaja-alaiselle vaikuttamiselle.” 

Valtiollisten toimijoiden lisäksi myös ei-valtiolliset toimijat, lähinnä verkossa toimivat rikolliset, pyrkivät hyödyntämään tilannetta. Koronan takia ihmiset etsivät entistä enemmän tietoa, ja entistä useammin verkosta. Tästä syystä myös disinformaation määrä ja ennen kaikkea vaikuttavuus kasvavat.

Disinformaatio tarkoittaa tarkoitushakuisesti levitettävää väärää tietoa. Tätä harjoittavat valtioista erityisesti Kiina ja Venäjä, jotka pyrkivät kertomaan omia versioitaan tapahtumista. Kiina haluaa kääntää huomion pois epäonnistuneesta koronan torjunnasta ja Venäjä puolestaan kylvää yleistä epäluuloa sekä sekaannusta länsimaissa.

Verkkorikolliset levittävät valheellisia väitteitä eri tuotteiden terveydellisistä hyödyistä myydäkseen valetestejä ja -hoitoja. Moderni käärmeöljykauppias kaupitteleekin hopeavettä ja malarialääkkeitä. 

Tunteiden kutkuttelua

Maailmanpoliittisesti käynnissä on eräänlainen valtioiden välinen narratiivien taistelu. Ei ole sattumaa, että Kreml ja Washington kertovat kahta erilaista tarinaa venäläisten Yhdysvaltoihin lähettämästä korona-avusta.

Viime vuosina Kiina on käyttänyt pehmeää voimaa lähinnä kehitysmaissa, erityisesti Afrikassa, mutta koronakriisi antaa sille nyt vahvemman tilaisuuden mielipidevaikuttamiseen myös länsimaissa.

Koronasta on helppo repiä raflaavia otsikoita ja levittää lennokkaita salaliittoteorioita. Disinformaatiolla pyritäänkin vaikuttamaan ennen kaikkea mieliin ja sydämiin.

Suomalainen ei lähde suin päin barrikadeille

Paras puolustus informaatiovaikuttamista vastaan saattaakin olla suomalainen luonteenlaatu. Me emme hötkyile, säntäile, tee itsestämme numeroa tai lähde kevein perustein barrikadeille. Jälleen kerran suomalainen harmaus on hyve. Vakaus, tasaisuus ja kylmäpäisyys ovat nyt tarpeen.

Julkisten kokoontumisten kielto pysyy 13.5. asti – katso videolta, mitä muita hallituksen asettamia rajoituksia jatketaan

Suomalainen arvostaa yhteiskuntarauhaa ja luottaa viranomaisiin. Turvallisuusviranomaiset, esimerkiksi aiemmin mainittu Supo, keräävät tietoa päättäjille – meidän kaikkien yhdessä valitsemille – jotka tämän tiedon pohjalta tekevät parhaansa Suomen ja suomalaisten eteen. Jos johonkin voi tässä epävarmassa tilanteessa luottaa, niin siihen, että paras tilannekuva juuri nyt on viranomaisilla ja päättäjillä.

Mitä pidempään poikkeustilanne kestää, sitä kovemmalle koetukselle henkinen kantti joutuu. Turhautuminen luo tilaa yhteiskunnallisen keskustelun manipuloinnille.

Meidän kansalaisten vastuulla on luottaa viranomaisiin ja päättäjiin, ja päättäjien vastuulla on seurata ja reagoida hybridivaikuttamiseen. On meistä jokaisesta kiinni, kuinka suojaudumme koronalta. Niin fyysisesti kuin henkisesti.

Jarno Limnéll on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori. Hän toimii myös Tampereen teknillisen yliopiston kyberturvallisuuden dosenttina.