Näyttää siltä, että koko maailma on nyt keskittynyt koronaviruksen torjuntaan ja kaikki muut vitsaukset ovat jääneet taka-alalle. Valitettavasti tämä on vain silmänlumetta, kirjoittaa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.
Todellisuudessa koronakriisi on varsinkin informaatiovaikuttamiselle erityisen otollista maaperää. Ihmisten tiedonjano on suuri ja varmoja vastauksia on vähän.
On todennäköistä, että hybridivaikuttaminen tulee voimistumaan lähikuukausien aikana. Länsimaisissa turvallisuusarvioissa on viime vuosina korostunut hybridivaikuttaminen, jonka tavoitteena on yhteiskunnan vakauden ja sisäisen yhtenäisyyden horjuttaminen sekä epäluottamuksen kylväminen.
Tutkijoilta uusi ohje koronatartunnan estämiseksi: Jopa neljän metrin turvaväli – yhdessä yskäisyssä ilmaan tuhansia pisaroita
Varsinkin nyt, kun katseet kääntyvät koronaepidemian vastatoimiin, jää yhteiskuntiin kohdistuva ulkopuolinen vaikuttaminen helposti pienemmälle huomiolle.
Tietoa etsitään enemmän, myös verkkovalheet kukoistavat
Suojelupoliisi julkaisi viime viikolla vuosikirjansa, joka on samalla tilannekatsaus ja raportti nykytilasta. Siinä Supon päällikkö Antti Pelttari tiivistää asian näin: ”Poikkeusolot luovat tilaisuuden ulkovaltojen laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle sekä laaja-alaiselle vaikuttamiselle.”
Valtiollisten toimijoiden lisäksi myös ei-valtiolliset toimijat, lähinnä verkossa toimivat rikolliset, pyrkivät hyödyntämään tilannetta. Koronan takia ihmiset etsivät entistä enemmän tietoa, ja entistä useammin verkosta. Tästä syystä myös disinformaation määrä ja ennen kaikkea vaikuttavuus kasvavat.
Disinformaatio tarkoittaa tarkoitushakuisesti levitettävää väärää tietoa. Tätä harjoittavat valtioista erityisesti Kiina ja Venäjä, jotka pyrkivät kertomaan omia versioitaan tapahtumista. Kiina haluaa kääntää huomion pois epäonnistuneesta koronan torjunnasta ja Venäjä puolestaan kylvää yleistä epäluuloa sekä sekaannusta länsimaissa.