Suoraa puhetta Huuhkajista – Innanen: Kansojen liigasta kiperiä kysymyksiä Markku Kanervalle

7:06
Tulosruutu: Huuhkajat löi Irlannin vierasottelussa Kansojen liigassa.

Kerran kuussa julkaistavassa kolumnisarjassa käsitellään Suomen miesten jalkapallomaajoukkuetta – ja sen historiallista liitoa kohti ensi kesän jalkapallon EM-kisoja. Sarjan avausosassa MTV Urheilun Timo Innanen pureutuu Huuhkajien esityksiin Kansojen liigan avanneissa otteluissa.  

Kansojen liigan tappiollinen avausottelu Walesia vastaan sujui nihkeästi Markku Kanervan suojateilta. Osasin odottaa isänniltä vaisuhkoa peliesitystä, mutta erityisesti pelinrakenteluun – ja etenemiseen hyökkäyskolmanneksella – liittyvät ongelmat tulivat sittenkin hienoisena yllätyksenä. 

Muoto 5-3-2, jolla haluttiin tukkia vieraiden murtautumiset laidoilta, toimi toki melko hyvin puolustussuuntaan, mutta ryhmityksen muuntautuessa hyökkäyksiin (3-5-2) se ei toiminut juuri lainkaan. Ja se oli todella huolestuttavaa. Toppari Juhani Ojalan ja keskikenttäpelaaja Joni Kaukon ohella Huuhkajien onnistujiin lukeutunut pelintekijä Glen Kamara oli pallonriistojensa jälkeen liian usein ihmeissään, kun syöttösuuntia ei löytynytkään. Posiitiviset tilanteenvaihdot kuihtuivat kokoon hetimiten.

Teemu Pukin ja Joel Pohjanpalon välinen roolitus yläkerrassa ei toiminut tällä kertaa, joten hyökkäyspelaaminen puuroutui liikaa. Kärkiparin oikein ajoitetut liikkeet ja juoksut puolustuksen selustaan loistivatkin poissaolollaan. Parivaljakko ei täydentänyt toisiaan juurikaan ideaalilla tavalla. 

Ikävän tappion jälkeen ylireagointiin ei ollut syytä, mutta ottelun jälkeen nousi ilmaan kiperiä kysymyksiä. Onko Suomen pelaajamateriaali niin kapea, ettei se kestä esimerkiksi runkopelaajien kuten Paulus Arajuuren, Joona Toivion, Jukka Raitalan ja Robin Lodin poissaoloja? Taipuuko materiaali edes kolmen topparin käyttöön? Entä omaksuvatko pelaajat sitä riittävän hyvin, jotta hyökkäyspeli rullaisi edes kohtalaisella tasolla? Onko Pukin huippuvire vain kaukainen muisto? 

Kanerva erotteli pelin jälkeen pelipuheessaan Huuhkajien puolustamista ja hyökkäämistä tarpeettoman paljon, sillä kentällä liikkuu kollektiivinen muoto, joten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos pallonriistot tapahtuvat poikkeuksetta kovin alhaalla, on esimerkiksi hyökkäyksiin lähteminen usein suhteellisen hidasta. Viiden alakerta luo parhaimillaan oikeanlaista turvaverkkoja alakertaan, mutta 5-3-2 on toisaalta myös haasteellinen ryhmitys, jossa etenkin laitapelaajilta vaaditaan valtaisan paljon. 

Ryhtiliike Irlannissa

Makea maalin vierasvoitto Irlannissa Kansojen liigan toisessa ottelussa tarkoitti sitä, että Huuhkajien asema lohkossa helpottui tuntuvasti. Kokonaisuutena peli oli – etenkin avausjaksolla – vahvasti Kanervan miehistön hallussa. 

8-paikalla voittomaalin syöttänyt Robert Taylor oli kerrassaan mainio ja laitapelaajina uransa toisissa maaotteluissa Nikolai Alho ja Nicholas Hämäläinen onnistuvat myös hyvin. Toppari Juhani Ojala jatkoi Wales-ottelun tavoin väkevää suorittamistaan alakerran johtajana. Viileä peluri haastaa tosissaan jatkossa Paulus Arajuuren ja Joona Toivion pelaavien topparien paikoista. 

Kauttaaltaan Kanerva voi olla hyvin tyytyväinen siihen, että ryhtiliike onnistui juuri pulinaa aiheuttaneella, hieman oudohkolla ryhmityksellä, jonka pelillisistä haasteista on riittänyt puhetta sekä pelaajien että mediankin keskuudessa jo EM-karsintojen aikana. 

Huuhkajien päävalmentaja haluaa varioida pelaamista aina vahvasti myös vastustajan mukaan. Ojala vahvisti pelin jälkeen MTV Urheilun haastattelussa, että hyökkäysmalleja onkin harjoiteltu antaumuksella viime päivien aikana. Hänen mukaansa suunta on nyt ryhmällä oikea – ja peliesitys jätti kaikille varmuudella hyvän maun. 

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja