Suomessa on satojatuhansia työttömiä, mutta hallitus lisää työperäistä maahanmuuttoa – näistä syistä EK:n johtaja kehuu päätöstä

Aikeina on vähintään kaksinkertaistaa opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto tällä vuosikymmenellä. 

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Taina Susiluoto pitää päätöstä oikeana. 

– Kyllä tämä on Suomelle tärkeä ja kunnianhimoinen päätös. Lyhyellä aikavälillä (merkitys on) se, että saadaan nopeasti kiinni koronan jälkeisestä talouskasvusta. Isossa kuvassa meillä on krooninen osaajavaje väestön vanhenemisen takia, Viiden jälkeen ohjelmassa vieraillut Susiluoto sanoo. 

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työikäinen väestö (15–64-vuotiaat) pienenee vuoteen 2030 mennessä 40 000 hengellä. Näillä näkymin väkiluku alkaa laskea vuodesta 2035 eteenpäin. 

– Jos meillä ei ole osaajia, niin yritykset eivät löydä työntekijöitä ja tekevät silloin yritystoimintaa jossain muualla. Me tietysti haluamme, että Suomessa on hyvä toimintaympäristö yrityksille, eikä osaajapula aiheuta työttömyyttä ja näivettymistä. 

– On ihan tutkittua tietoa, että mitä monikulttuurisempi alue tai kaupunki on, niin innovatiivisuus tulee sinne ja siitä viriää liiketoimintaa.

"Luvut ovat suuria, mutta ne eivät ole uusia" 

Hallituksen tavoite kaksinkertaistaa opiskelija- ja työperäinen maahanmuutto on herättänyt myös kritiikkiä. Sen ytimessä on jo nyt Suomessa asuvien työttömyys. Suomessa kun oli maaliskuun lopussa 331 500 työtöntä työnhakijaa. 

– Luvut ovat suuria, mutta ne eivät ole uusia. Meillä on ollut kohtaanto-ongelmaa. Ne ovat isoja asioita liittyen esimerkiksi asumiseen. Muutetaanko Suomessa työn perässä? Kohtaako osaaminen? Nykyisin pitäisi jatkuvasti kehittää valtavasti nopeassa tahdissa omaa osaamista. 

Viime vuoden syyskuussa julkaistussa Nordean teettämässä tutkimuksessa selvisi, että suomalaisista kolmannes olisi valmis muuttamaan työn perässä, jos he jäisivät työttömiksi. Yli 40 prosenttia ei ollut valmis muuttamaan.  

Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan avoimet työpaikat sijaitsevatkin monesti eri paikkakunnalla kuin työttömät työnhakijat. 

Susiluoto nostaa esille myös "tukiviidakot".  

– Korkean asumiskustannusten alueilla matalapalkkatöissä myös tukiviidakot ovat niin kovat, että valitettavasti aina ei ole kannattavaa vastaanottaa töitä. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Maahanmuuttajien lähtökohdat vaihtelevat 

Hallituksen tuoreen tavoitteen kritiikin toinen puoli liittyy siihen tosiasiaan, että maahanmuuttajien työttömyysaste on kaksinkertainen kantaväestöön nähden. 

– Maahanmuuttajissa pitää eritellä kategorioita. Mitä hallitus hakee, on työ- ja opiskelijaperäinen maahanmuutto. Heidän työllisyysluvut ovat kantaväestöä suuremmat. Toki tiedetään, että jos on pakolaisena tullut, niin se on pidempi polku työelämään. 

Vaikka ulkomaalaistaustaiset ylikorostuvat työttömyystilastossa, niin pitkäaikaistyöttömyyden suhteen heidän tilanteensa on parempi kuin kantasuomalaisten. Ulkomaalaistaustaisista työttömistä työnhakijoista 27 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä. Kantasuomalaisten kohdalla vastaava luku on 35.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan pitkäaikaistyötön on ollut työtön vähintään 12 kuukautta.

– Taustalla on se, että jos työn perässä Suomeen muutetaan, niin tahtotila on vahva. Haasteita on siinä, että jos muutetaan perheen kanssa, niin saadaanko myös puolisolle töitä? Meidän pitäisi paremmin huomioida koko perheen kotoutuminen.  

Erityisesti Suomeen saapuvien naisten työllistyminen on ollut vaikeaa. 

"Kyllä tulijoita on"

Susiluodon mukaan Suomen osaajapula on siis krooninen. Osaajia tarvitaan kaikille paikkakunnille ja kaikille toimialoille. Erikseen hän nostaa esillä ICT-alan, datalouden ymmärtäjät ja kyberturvallisuuden osaajat. 

Myös hoiva-alan työvoimapula on kestoaihe. Suomalainen rakennusala taas on jo pitkään pyörinyt ulkomaalaistaustaisella työvoimalla. 

Mutta kuinka vetovoimainen lyhyestä kesästään ja väitetysti jurosta kansastaan tunnettu Suomi on? 

– Kyllä tulijoita on. On paljon valttikortteja, mitä me emme itse tule ajattelleeksi. Meillä on puhdas luonto, hyvä koulutus, turvallista olla ja korona-aikana yhteiskunta on toiminut suhteellisen hyvin.

Susiluoto toivoo hallituksen myös vauhdittavan erilaisia maahanmuuttoon liittyviä lupaprosesseja, joiden hitaus ja kankeus ovat nousseet otsikoihin vähän väliä. 

– Toivottavasti hallitus laittaa ne reippaasti kuntoon. Jos ihminen joutuu odottomaan jonoissa pitkään, niin hän ottaa sen toisen työn jostain muualta. Ei Suomi ole niin ylivoimainen, että tänne kannattaisi jäädä odottelemaan jos muualtakin tarjotaan töitä.

Lue myös: Paikkaako työperäinen maahanmuutto julkista taloutta? Vihreiden Suomela ja perussuomalaisten Purra täysin eri linjoilla ministeriön laskelmista

Miten Suomeen saadaan 30 000 uutta työllistä? Asiantuntija listaa keskeiset keinot: "Työperäinen maahanmuutto antaa suomalaisillekin mahdollisuuksia työllistyä"