Seuraavalla hallituskaudella investoinnit, kuten junaratojen ja maanteiden rakentaminen, on rahoitettava jotenkin muuten kuin valtion omaisuutta myymällä. Se tekee investoinneista vaikeammin rahoitettavia, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä toteaa tänään julkaistussa yhteisymmärryspöytäkirjassa, ettei valtion omaisuuden myynnillä saatavilla tuloilla voida laajasti rahoittaa investointeja. Tämä on toistaiseksi ollut mahdollista.
Valtion investointeja ovat perinteisesti olleet junaratojen, maanteiden, vesiväylien, rakentaminen ja korjaaminen sekä nykyisin myös erilaiset vihreätä energiasiirtymää ja maanpuolustusta palvelevat satsaukset. Eli sellaiset hankkeet, joilla tehdään Suomesta parempi ja toimivampi maa asukkaille sekä yrityksille.
Näihin investointeihin on seuraavalla kaudella vaikeampi löytää rahoitusta, koska käytännössä rahat olisi löydyttävä menoleikkauksista tai veronkorotuksista.
Velkajarrusovun myötä sopeutettavaa riittää jo valmiiksi 8-11 miljardin euron edestä, joten rahaa investoinnille on vaikea löytää.
Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.
– On tehtävä tarvittavat infrainvestoinnit ja tutkimus-, koulutus- ja innovaatioinvestoinnit. Sopeutuksen oloissakin tähän on mahdollisuus, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) puhui tiedotustilaisuudessa.
– Kansainvälinen tutkimus viittaa siihen, että ne yhteiskunnat, jotka pystyvät suojaamaan kasvuinvestointeja, palautuvat nopeammin sopeutusurakasta, Valkonen jatkoi.
Menoleikkaukset ja veronkorotukset ovat poliitikoille yleensä sen verran hankalia tehdä, että investointien määrää ja laatua todennäköisesti katsotaan tarkasti.
On mielenkiintoista nähdä, haluaako seuraavakin hallitus rahoittaa esimerkiksi Turun ja Helsingin välillä kulkevaa Länsirataa ja mitkä tiehankkeet saavat rahoitusta.
Todennäköisesti investointihankkeiden määrä vähenee.
Taustalla EU:n säännöt
Miksi poliitikot hankaloittavat seuraavan hallituskauden investointien tekemistä?
Syy löytyy EU:n finanssipoliittista säännöistä. Tammikuussa Suomi joutui EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli niin sanotulle talouden tarkkailuluokalle.
Kyseisessä menettelyssä menot eivät saa kasvaa liian paljon tuloja suuremmiksi ja omaisuuden myynnit voisivat tätä haitallista kehitystä vauhdittaa.
EU:n sääntöjen mukaan kertaluonteisia myyntituloja ei voida tilinpidossa lukea kunnolla tuloiksi, mutta tulojen käyttö investointiin kasvattaisi menoja.
– Omaisuustuloilla ei ole tilinpidon mukaista alijäämää pienentävää vaikutusta. Omaisuuden myynnillä on vähennetty velan ottamista. Alijäämämenettelyssä julkisille menoille asetettu maksimikasvu on oikeudellisesti sitova, työryhmän varapuheenjohtaja Joona Räsänen (sd.) sanoo.
– Jos Suomi ei noudattaisi nettomenopolkua, komissio voisi lähteä juridisiin toimenpiteisiin ja komissiolla olisi mahdollisuus antaa sakko, Räsänen lisää.
Eriävä mielipide
Vasemmistoliitto jätti parlamentaarisen työryhmän linjaukseen eriävän mielipiteen. Vasemmistoliitto haluaisi, että EU:n kanssa pyrittäisiin hakemaan joustoja sääntöjen tulkintaan.
– Vasemmistoliitto ei halua, että jo ennen vaaleja rajataan tulevan hallituksen talouspoliittista liikkumatilaa tiukalla tulkinnalla EU-sääntelystä. Julkista taloutta on vahvistettava, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että kasvuun, tuottavuuteen ja vihreään siirtymään liittyvät investoinnit jätetään tekemättä, finanssipoliittisen työryhmän jäsen Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo tiedotteessa.