Paikkaako työperäinen maahanmuutto julkista taloutta? Vihreiden Suomela ja perussuomalaisten Purra täysin eri linjoilla ministeriön laskelmista

Mitä Suomen tulisi tehdä ollakseen kilpailukykyinen houkuttelemaan työperäistä maahanmuuttoa hyvin koulutetuille aloille? Näin vastaa Riikka Purra ja Iiris Suomela 2:28
Miten Suomeen saadaan korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia? Näin debatissa vastattiin.

Työperäistä maahanmuuttoa on väläytetty ratkaisuksi Suomen kestävyysvajeeseen. MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa asiasta ottivat mittaa perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra ja vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela.

Vuoden takaisessa raportissa valtiovarainministeriö toteaa, että Suomen kestävyysvaje on edelleen merkittävä, vaikka se on pienentynyt aavistuksen. Raportti muistuttaa, että vaikka syntyvyys palautuisi 2000-luvun alkuun, se ei ratkaise kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä.

MTV:n Uutisaamussa kestävyysvajeesta väittelivät kansanedustajat Riikka Purra ja Iiris Suomela. Opposition ja hallituksen edustajina he katsovat asiaa varsin eri vinkkelistä.

Väittelyn avauspuheenvuorossa he ottivat kantaa siiten, millainen ratkaisu työperäinen maahanmuutto olisi huoltosuhdeongelmaan. Suomela pitää ratkaisua merkittävänä.

– Jos katsotaan, että talouden tilaa pitäisi parantaa 2030 mennessä, joka on myös hallituksen tavoite, niin vaikka Suomeen syntyisi tänään lapsi, hän on tuolloin 10-vuotias. Lyhyemmällä aikavälillä se on ainut tapa saada lisää työikäistä väestöä Suomeen. Toki samalla halutaan parantaa kaikkien työllisyyttä, Suomela sanoo.

– Työperäinen maahanmuutto ei kerro itsessään mistään, vaan pitäisi tietää, millaisia työllisiä maahan tulee. Jos tänne tulisi korkeasti koulutettuja, hyväpalkkaisia osaajia, niin tilanne olisi eri, mutta valitettavasti tämä ei ole tosiasia. Ihmisiä tulee matalapalkka-aloille ja kaiken lisäksi työllisyys laskee melko pian kantaväestöä matalammalle tasolle. Tällainen maahanmuutto ei paranna kestävyysvajetta vaan heikentää sitä, Purra väittää takaisin.

Purran käsityksen mukaan työperäisen maahanmuuton kokonaisvaikutus on Suomen talouden kannalta negatiivinen. Suomela taas sanoo, että työperäinen maahanmuutto voisi vähentää kestävyysvajetta miljardilla.

Molemmat perustavat arvionsa muun muassa ministeriöiden laskelmiin. He ovat varsin erimielisiä ministeriöiden vaikutuslaskelmista koskien työperäistä maahanmuuttoa.

– Valtiovarainministeriö antaa huomattavan alhaiset työllisyys- ja kestävyysvajevaikutukset työperäiselle maahanmuutolle, työ- ja elinkeinoministeriö on laittanut näihin aika paljon ilmaa sisään, Purra sanoo.

– Ei, valtiovarainministeriö arvioi, että tällä voidaan nipistää miljardi kestävyysvajeesta, en tiedä, mistä Riikan kokonaisarvio on peräisin, mutta kun katsotaan kokonaiskuvaa, jota valtiovarainministeriö tekee, niin sen mukaan kestävyysvajeesta voidaan nipistää miljardi, vaikka työllisyysaste olisi 60 prosenttia, eli huomattavasti alhaisempi kuin koko väestöllä, Suomela väittää takaisin.

Onko sitten julkisen talouden kannalta väliä, kuinka korkeasti koulutettu työn perässä Suomeen muuttava on? Katso koko debatti videolta.

Debatti: Kohentaako työperäinen maahanmuutto Suomen taloutta? 9:15

Lue myös:

    Uusimmat