Suomen syntyvyys on ollut 2010-luvulla syöksykierteessä – eikä vuosi 2018 näytä parantavan tilannetta lainkaan: "Nuoret eivät halua lapsia yhtä paljon"

MTV selvitti suosituimmat kuukaudet synnytystalkoisiin. Katso video!

Siinä missä vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi elävänä yli 61 000 vauvaa, tänä vuonna ennusteissa jäädään noin 47 000 elossa syntyneeseen.

Kokonaishedelmällisyysluku on laskenut tasaisesti 1,87:stä 1,49:ään.

Tänä vuonna povataan syntyvän vain 1,41 lasta yhtä naista kohti. Trendi on selvä – Suomen syntyvyys on ollut koko 2010-luvun ajan syöksykierteessä.

"Suositus on edelleen hankkia lapset aiemmin"

Etenkin alle 30-vuotiaiden synnyttäjien määrä on laskenut roimasti. THL:n tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan vain osa syntyvyyden laskusta liittyy lapsenhankinnan lykkäämiseen.

Osa lasta haluavista jää lapsettomiksi, jos lapsettomuushoidot hyvistä yleisistä onnistumisprosenteista huolimatta eivät tuota tuloksia, eikä adoptioon syystä tai toisesta päädytä.

– Tämän vuoksi suositus on edelleen hankkia lapset aiemmin. Keinot siihen puuttumiseen ovat kuitenkin vähissä – tärkeää olisi, että nuoret tietäisivät lapsenhankinnan lykkäämisen seurauksista, Gissler toteaa.

Toisaalta Gisslerin mukaan nuorten synnytyksien väheneminen on hyvä asia, sillä teini-ikäisten raskaudet ovat "lähes järjestään ei-toivottuja".

Tätä kehitystä on vauhdittanut esimerkiksi ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen sekä terveystiedon pakollisuus kouluissa.

Taloustilanne on vaikuttanut pohjoismaiseen kehitykseen

Syntyvyyden kehitys on ollut samansuuntaista myös muissa Pohjoismaissa. Ainoastaan Islannissa lasku on on ollut hieman Suomea rajumpaa, mutta toisaalta saarivaltiossa syntyi vielä vuonna 2010 peräti 2,2 vauvaa yhtä naista kohden.

Suomen kokonaishedelmällisyysluku on ollut vuodesta 2014 alkaen alhaisin koko Pohjolassa.

Gisslerin mukaan taloustilanne vaikuttaa kehitykseen eri maissa.

– Perinteisestihän syntyneiden lasten määrä kasvaa laskukaudella ja vähenee nousukaudella. Näin kävin juuri vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen: vuonna 2009-2010 kokonaishedelmällisyysluvut olivat korkealla. Siitä ollaan sitten tultu joka vuosi alaspäin.

– Suomen muita Pohjoismaita heikompi tilanne selittänee 2010-luvun alkuvuosien heikko taloustilanne – epävarmuus pani lapsihankkeen jäihin. Nyt nousukaudella tapahtuu tavallinen lasten määrän väheneminen ilman, että tässä välissä olisi tapahtunut korjausliikettä.

Gissler: Nuoret eivät halua enää yhtä paljon lapsia

Professori kertoo paraikaa tutkittavan, mitkä tekijät selittävät lasten määrän vähenemistä.

– Ei ole näyttöä siitä, että esimerkiksi ympäristötekijät aiheuttaisivat tätä. Todennäköisempää on, että nuoret eivät halua lapsia yhtä paljon kuin aiemmat vuosiluokat, Gissler tiivistää.