Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut viime vuosina

Etenkin toisen polven eli Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on lähempänä suomalaistaustaisia. Kuvituskuva.
Etenkin toisen polven eli Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on lähempänä suomalaistaustaisia. Kuvituskuva.Lehtikuva
Julkaistu 05.12.2025 08:38

MTV UUTISET – STT

Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on viime vuosina laskenut ja lähentynyt suomalaistaustaisten syntyvyyttä. 

Tilastokeskuksen syntyneet-tilastosta selviää, että ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,39. Suomalaistaustaisilla naisilla luku oli 1,23. 

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys oli 1,21 ja suomalaistaustaisten miesten 1,10. 

Lue myös: Meitä on nyt 5 655 715 – maahanmuutto ylläpitää väestönkasvua

Suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten syntyvyyden erot ovat kaventuneet vuosien 1990–2024 aikana. 

– Vaikka erot syntyvyydessä ovat kaventuneet, osassa taustamaaryhmiä kokonaishedelmällisyys on silti kaksi tai kolme lasta naista kohden. Esimerkiksi syntyperältään nigerialaisten, syyrialaisten, pakistanilaisten, somalialaisten ja irakilaisten naisten kokonaishedelmällisyys oli 2,4–2,9 lasta vuosina 2020–2024, väestötilastojen asiantuntija Tilastokeskuksesta sanoo.

Juhana Nordberg

Eri taustamaaryhmien syntyvyydessä on kuitenkin isoja eroja: joissakin maaryhmissä naiset saavat keskimäärin alle yhden lapsen, jolloin syntyvyys jää siis suomalaistaustaisiakin pienemmäksi.

– Esimerkiksi taustaltaan kiinalaisten, srilankalaisten ja eteläkorealaisten kokonaishedelmällisyys oli 0,6–0,9 lasta naista kohden vuosina 2020–2024, Nordberg kertoo.

Lue myös: Suomalaisnuoret lykkäävät tai luopuvat lapsihaaveistaan turvallisuustilanteen takia

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyysluvut korkeimpia 

Erityisesti ulkomailla syntyneiden eli niin kutsutun ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys poikkeaa suomalaistaustaisista. Toisen polven eli Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on lähempänä suomalaistaustaisia.

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,42 vuonna 2024, kun taas kaikkien ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 lasta naista kohden. 

Lue myös: Yhä harvempi haluaa lisää lapsia – jaksaminen huolettaa vanhempia

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut ensimmäisestä polvesta erityisesti niissä taustamaaryhmissä, joissa syntyvyys on korkeaa ja joiden lähtövaltiossakin tyypillisesti on korkea syntyvyys.

– Esimerkiksi monella Afrikan maaryhmällä kokonaishedelmällisyys on reilusti yli kahden tai yli kolmen lapsen ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla. Toisella sukupolvella luku on pienempi, hieman yli kahden tai alle kolmen lapsen naista kohden, Nordberg sanoo.

– Syntyvyyden lasku sukupolvien välillä näkyy myös esimerkiksi irakilaistaustaisilla naisilla ja entisen Serbia ja Montenegron taustamaaryhmässä, Nordberg lisää.

Tilastokeskus julkisti ensimmäistä kertaa StatFin-tietokannassaan miesten kokonaishedelmällisyysluvut sekä tietoa naisten ja miesten kokonaishedelmällisyysluvuista syntyperän mukaan. Tietoja on löydettävissä suomalaistaustaisista, ulkomaalaistaustaisista sekä ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista.

Lue myös: Vanhemmuuden epätasapaino: äidit luopuvat vapaa-ajasta, kun isät kuorivat kermat kakun päältä

Lisää aiheesta:

Suomen syntyvyydessä yllätyskäänne: "Silti kolmanneksi matalin 250 vuoden aikana"Syntyvyys saavutti Suomessa uuden pohjalukemanSyntyvyys vajosi historian alimmalle tasolleOsa matalasta syntyvyydestä saattaa selittyä lasten saannin lykkäämiselläHistoriallinen hetki Helsingissä: Edellisen kerran hedelmällisyys oli näin alhainen 1970-luvun alkuvuosina ja 1930-luvun loppupuolellaSuomen syntyvyys on ollut 2010-luvulla syöksykierteessä – eikä vuosi 2018 näytä parantavan tilannetta lainkaan: "Nuoret eivät halua lapsia yhtä paljon"
SyntyvyysSuomiYhteiskuntaMaahanmuuttoKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Syntyvyys
  • 25.11.14:05
    Suomi

    Meitä on nyt 5 655 715 – maahanmuutto ylläpitää väestönkasvua

  • 21.11.05:30
    Annika Saarikko

    Annika Saarikko kannustaa opiskelijoita lapsentekoon – nämä asiat ovat esteenä

  • 23.10.09:41
    Vauvat

    Suomen syntyvyydessä yllätyskäänne: "Silti kolmanneksi matalin 250 vuoden aikana"

  • 22.10.00:45
    Suomi

    Yhä harvempi haluaa lisää lapsia – jaksaminen huolettaa vanhempia

  • 17.10.08:32
    Vauvat

    Suomalaisten elinajanodotteet nousivat ennätyslukemiin – täällä eletään pisimpään