Onko lapsesi, kummipoikasi tai sisarentyttäresi syntynyt viimeisten 20 vuoden aikana? MTV Uutiset selvitti, missä kuussa suomalaisia on syntynyt eniten, missä vähiten ja kaikkea siltä väliltä vuodesta 1997 lähtien.
Eniten suomalaisia syntyy edelleen kesäkuukausina. Tilastoa johtaa heinäkuu, jossa on vuosina 1997-2017 syntynyt yhteensä 107 614 lasta. Seuraavaksi eniten vauvoja syntyy elokuussa, kolmentena on kevätkuukausi maaliskuu.
Maaliskuun syrjähypyn jälkeen seuraavina tilastossa ovat jälleen kesäiset touko- ja kesäkuu.
Katso grafiikasta, miten lasten syntymät jakautuvat kuukausittain ajanjaksolla 1997-2017. Tässä ensimmäiseessä grafiikassa on laskettu yhteen kaikkien 20 vuoden syntyvyys kuukausittain. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Talven pimeys syrjäytti kesäloman lapsenteossa
Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kertoo, että mielikuva synnytystalkoiden eli lapsenteon keskittymisestä kesäkuukausiin on ollut historiaa jo pitkään.
– Kauan aikaa sitten oli tilastoissa vielä merkkejä, että syntyvyys olisi korkeampi keväällä, yhdeksän kuukautta kesälomakauden jälkeen. Mutta mitä minä olen asiaa seurannut, se on hävinnyt jo kauan sitten.
– Nyt näyttää pikemminkin siltä, että vuoden loppu eli marras-joulukuu tuottaa kaikkein suurimman syntyvyyden heinä-elokuuhun.
Katso grafiikasta syntyvyys vuositasolla. Vuotta vaihtamalla voit tarkastella, kuinka paljon lapsia on syntynyt missäkin kuussa kunakin vuonna. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
n ja kuukausittain
Vuodenaika ja pimeys vahva hypoteesi
Kontula korostaa, että syytä loppuvuoden korostumiseen lapsenteossa ei varmasti tiedetä, koska laadullista tutkimusta ei ole tehty.
– Ihmisiltä ei ole kysytty, mikä vaikuttaa siihen, milloin lapsia päätetään ryhtyä hankkimaan. Vuodenaika ja pimeys ovat vahvana hypoteesina sille, miksi näin tapahtuu, mutta tämä on tietysti spekulatiivista.
Kontulan mukaan näyttää siis olevan niin, että lapsihalut lisääntyvät, kun Suomessa on kaikkein pimein kausi ja kun ihmiset ovat pimeyden vuoksi kaikkein eniten kotona.
– Kun heillä vielä on enemmän vapaa-aikaa, varsinkin joulukuussa, olla siellä kotona kahdestaan, se näyttää luovan otollisimmat olosuhteet sille, että aletaan miettiä myös perheenlisäystä, tutkimusprofessori summaa.
"Lapsenhankinta on monimutkainen prosessi"
Jossain vaiheessa on puhuttu paljon siitä, että pariskunnat suunnittelisivat lapsen syntymähetkeä entistä tarkemmin. Kontula muistuttaa, että lapsia syntyy melko tasaisesti ympäri vuoden.
– Erot kuukausien välillä eivät ole hirveän suuria. Sillä tavalla ei voida väittää, että kovin paljon mietittäisiin, mihin aikaan vuodesta halutaan laittaa lapsi alulle.
– Enemmän on yleisharkintaa siitä, halutaanko ylipäätään hankkia lapsia juuri tämän kumppanin kanssa, tämän ikäisinä, tässä elämänvaiheessa ja näissä olosuhteissa. Lapsenhankinnan harkitseminen on paljon monimutkaisempi prosessi, Kontula selittää.
Tutkimusprofessori sanoo silti, että vuodenaika näyttäisi pikkuisen vaikuttavan lopulliseen päätöksentekoon.
– Kesällä mielessä ovat muut asiat. Ihmisillä on paljon tekemistä, ulkoillaan, matkustetaan ja keskitytään nauttimaan kesän lämmöstä. Viihdepuoli ja kokemusten kerääminen korostuvat.
– Tulevaisuus tulee enemmän mieleen sitten kesän jälkeen. Silloin ehkä mietitään, että mitäs nyt sitten tämän pimeän talven jälkeen.
Kesällä enemmän seksiä, talvella lapsia
Kontula muistuttaa, että ehkäisykeinojen kehittyminen ja yleistyminen näkyvät myös lasten syntyvyydesä.
– Ennen sillä, miten usein ihmiset rakastelivat tai harrastivat seksiä, oli suorempi yhteys syntyvyyteen, koska ehkäisyvälineet olivat mitä olivat. Se ei ole enää pitkään aikaan vaikuttanut, koska ihmiset ehkäisevät niin taitavasti.
– Vaikka kesäisin harrastetaan enemmän seksiä, se ei näy syntyvyysluvuissa. Talvella taas on niin, että lapsia tulee useammin, vaikka seksiä on harvemmin, Kontula selvittää.