Metsähallitus on keskeyttänyt kalastuslupien myynnin useilla vaelluskalavesillä, kun vesien lämpötila oli noussut jopa yli 21 asteeseen.
Ilmastonmuutos lämmittää Suomen jokivesiä nyt niin kuumiksi, että lohikalojen olo käy tukalaksi. Näin sanoo STT:lle erikoistutkija Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Tänä kesänä on jopa löydetty kaloja, jotka ovat kuolleet liian lämpimässä vedessä, sanoo Metsähallituksen kalastuksen erityisasiantuntija Veijo Honkanen.
Lämmin vesi on lohikaloille varsin tukala, sillä kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja veden happipitoisuus laskee, Honkanen sanoo. Tänä kesänä vedet ovat olleet pahimmillaan jopa 26–27-asteisia.
Näin lämpimät vedet uhkaavat viileämpien vesien lohikaloja kuten taimenta ja harjusta.
Kallasvuon mukaan tämän kesän lämpimät vedet eivät ole yksittäistapaus, vaan taustalla on pitkän linjan trendi: ilmastonmuutos.
Tulevaisuudessa Suomen jokivesissä elävien lohikalojen kanta saattaakin pienentyä, jos kuluvan kesän kaltaiset hellekesät yleistyvät.
– Meillä voivat kerta kaikkiaan taantua nämä viileiden vesien lajit, Kallasvuo sanoo.
Lisäksi lohikalat saattavat Kallasvuon mukaan alkaa hiljalleen siirtyä pohjoisemmaksi viileämpien vesien perässä.
– Jossain vaiheessa tietysti planeetalta loppuu tila, eikä pohjoisemmaksi pääse, Kallasvuo sanoo.
Metsähallitus keskeytti heinäkuussa kalastuslupien myynnin useille vaelluskalavesille, joiden lämpötila oli noussut yli 21 asteeseen tai lähelle sitä.
Lupien myynti keskeytettiin Kotkan Langinkoskelle, Salon Latokartanonkoskelle, Heinäveden Karvionkoskelle, Keihärinkoskelle ja Kolima–Keiteleen koskireitille Viitasaarella, Konnuskoskelle Leppävirralla, Kotalan koskille Virroilla ja Taivalkosken Irnijoelle.
Osassa vesistöjä lupien myyntiä on sittemmin jatkettu tai myyntiä ollaan avaamassa uudelleen.
Lue myös: Kalastuslupien myynti keskeytetään useilla vaelluskalavesillä
Myös taudit uhkaavat lohikaloja
Suomalaiset lohikalat ovat Kallasvuon mukaan tottuneet siihen, että jokivedet ovat pohjoisessa viileitä.
– Lohikaloille on suhteellisen uutta, että on pidempikestoisia hellejaksoja, Kallasvuo sanoo.
Matalissa jokivesissä pitkät hellejaksot voivat lämmittää koko veden. Syvemmissä vesistöissä – kuten isoissa järvissä ja merissä – vesistöjen syvänteisiin voi edelleen jäädä kohtia, joissa vesi on viileämpää ja joihin kalat voivat hakeutua viilentymään.
Matalien jokien kohdalla virkistäviä syvänteitä ei ole.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset lohikaloihin eivät kuitenkaan rajaudu vain lämmenneisiin vesiin.
Kallasvuon mukaan ilmastonmuutos lisää tilastollisesti myös talvisateita, jotka huuhtovat maaperästä ravinteita ja kiintoaineita vesistöihin.
Lisäksi hellejaksojen myötä vesistöissä on yhä useammin tauteja ja loisia, jotka aiheuttavat lisähaittaa kaloille.
Lue myös: Millä voi korvata lohen? Kalalajin vaihtaminen toiseen onnistuu näppärästi
"Kuhalla menee hyvin"
Kaikille kaloille aikaisempaa lämpimämmät sisävedet eivät kuitenkaan ole uhka, sillä jotkin lajit kestävät lämpimiä olosuhteita paremmin kuin toiset.
– Esimerkiksi kuhalla menee hyvin valtaosassa meidän vesialueita. Se kestää lämmintä vettä, Kallasvuo sanoo.
Vaikka kaikki lohikalat eivät tulevaisuudessa katoaisikaan, tulevat sisävesien kalalajisuhteet joka tapauksessa muuttumaan.
– Meidän kaikki kalat tai vesilajit eivät ole saman tien kuolemassa käsiin, mutta jonkinlainen muutos tulee tapahtumaan. Onko se mieleinen muutos vaikkapa lajistosuhteiden kohdalla, on sitten toinen kysymys. Kaikki lajit eivät sisävesistä katoa – mutta voi olla, että esimerkiksi nämä arvokkaat lohikalat vähenevät, Kallasvuo sanoo.